Institutionaalisen koulun strategiset käytännöt : Diskursiivinen lähestymistapa

Abstract

Koulutus on ollut keskeinen arvo suomalaisille koko olemassa olonsa ajan. Koulua on pidetty merkittävänä instituutiona, yhteiskuntamme ja kulttuurimme rakentajana. Nämä kansalliset arvot ovat heijastuneet yhteiskunta- ja koulutuspolitiikkaan, joilla on pärjätty maailmanlaajuisesti ja erotuttu muista. Se, miten koulutus on järjestetty, johdettu ja ohjattu, on ollut jatkuvan jännitteisen keskustelun kohteena, sillä koulutusjärjestelmällä toteutetaan koulutuspolitiikkaa. Koulu instituutiona on osoittautunut varsin pysyväksi ja vahvaksi, vaikka nykykouluun kohdistuu yhteiskunnan muutoksessa runsaasti erilaisia vaateita.

Olen tutkinut strategiaa ja johtamista institutionaalisessa koulussa ja sen toimintaympäristössä. Olen halunnut tavoittaa koulun institutionaalisen olemuksen ja yhdistää sen sosiaalisiin käytäntöihin. Kohdistan tarkasteluni kouluinstituutioon ja sen strategiseen johtamiseen käytännössä ja käytäntönä. Strategialla tarkoitan yhteisesti jaettua ymmärrystä organisaation päämääristä. Tutkimus edustaa vuorovaikutuksen, kielen ja käytäntöjen tutkimusta, joka on uudenlainen näkökulma strategioiden ja strategiatyön tutkimuksessa. Tutkimuksen laaja strategianäkemys eroaa perinteisestä strategisesta tutkimuksesta. Se korostaa organisaation jokaisen toimijan merkitystä siinä, miten strategia toteutuu käytäntönä. Strategia-käsitykseeni sisältyy ajatus julkisen talouden niukkojen taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen tietoisesta kohdentumisesta, jotta tavoitellut, koulutuspoliittiset ja pedagogiset päämäärät voidaan saavuttaa. Koulun strategisessa johtamisessa inhimilliset voimavarat ja annettavan opetuksen laadukkaat sisällöt rakentavat yhdessä tätä kokonaisuutta.

Tutkimuksessani etsin uusia tapoja tarkastella strategiaa ja tehdä strategiatyötä käytännössä ja arjessa. Tahdon pohtia, mikä merkitys on organisaation jäsenillä ja heidän toiminnallaan strategian käytäntöön viemisessä. Valtion ohjaus ja kuntien strateginen johtaminen nähdään tutkimuksessa instituutioiden keinoina ohjata toimintaa toivottuun suuntaan. Kuntaorganisaation tasolla opetustoimen strateginen johtaminen tuo esiin kunnallisen päätöksenteon merkityksen ja dualistisen hallintomallin. Yksilötasolla kiinnostuksen kohteena ovat oppilaitosjohdon diskurssit strategisesta johtamisesta käytäntönä.

Tutkimusotteeksi olen valinnut abduktion eli teoriasidonnaisen tutkimuksen, joka sijoittuu teoria- ja aineistolähtöisen tutkimuksen välimaastoon. Teorian ja empirian keskinäinen suhde on tämän tutkimuksen perusta. Abduktiivinen tutkimusote mahdollistaa vahvan empiirisen lähestymistavan, ja käydä teorian ja empirian välistä vuo-ropuhelua läpi työn. Tutkimuksen metodologia pohjautuu kriittiseen teoriaan.

Käytän diskurssianalyyttistä lähestymistapaa, jonka avulla tarkastelen strategiaa käytäntönä, osana institutionaalista ja sosiaalista todellisuutta, jota kielen ja toiminnan kautta tuotamme. Tiivistetysti teen tutkimuksessani diskursiivista strategian praktista analyysia. Työni on monitieteinen tutkimus, jossa minulla on ollut mahdollisuus tarkastella koulua ja sen johtamista hallinnon ja kasvatustieteen sekä kuntatalouden näkökulmista. Tutkimusaineiston keskiön muodostaa 52 haastattelua, joiden tarkastelussa olen käyttänyt kategoria-analyysiä. Koulun toimintaympäristöä tutkin poliittisten toimijoiden ja hallinnon keskeisten vaikuttajien näkökulmasta. Koulun strategista johtamista analysoin rehtori-profession valottamana. Liitän näin institutionaalisen ja strategisen tarkastelun yhteiskunnalliseen konkretiaan ja käytäntöön tutkimalla politiikan, järjestelmien ja organisaation toimintaa sekä yleisesti että yksilöiden diskursseina. Olen kiinnostunut siitä, miten institutionaalista todellisuutta rakennetaan ja strategiaa toteutetaan sosiaalisena käytäntönä koulun johtamisessa. Oppilaitosjohtamisen diskursseja analysoin käytäntöjen nelikentässä, josta on saatu neljä kategoriaa: hallinnon diskur-siiviset käytännöt, arjen diskursiiviset käytännöt, rehtorin diskursiiviset ammattikäytännöt ja diskursiiviset yhteistyökäytännöt. Kategorisoinnin pohjalta on aineisto analysoitu ja siitä on tehty synteesi, josta muotoutui kahdeksan erilaista eetosta. Ne rakentavat kuvaa nykykoulusta ja sen johtamisesta. Rehtori on koulussa keskeinen vaikuttaja, mutta hänen johtamistyötään hankaloittavat valtion moninainen ohjaus, koulun vaikeasti muutettavat käytännöt ja se, miten koulua kohdellaan talouden yksikkönä. Kuntien tehtävien voimakkaasti muuttuessa, nousee koulu kunnan koko palvelutuotannon keskiöön. Tähän mahdollisuuteen tulee koulun tarttua.

Education has been a central value for Finnish people ever since its inception. The school has been considered a significant institution, a building block of our society and culture. These national values have been reflected in societal politics and education policy, allowing us to do well in international comparisons and to be differentiated from others. The organization, management, and oversight of education have been targets of continual and tense discussion because the educational system is how education policy is realized. As an institution, the school has turned out to be quite stable and strong, even though today’s school faces various different de-mands in a changing society.

I have examined strategy and management in an institutional school and the environment it functions in. I have aimed to find the institutional face of the school and to connect it with social practices. I focus on the institution of school and its strategic management in practice and as practice. I define strategy as a shared understanding of the goals of the organization. This study represents research in interac-tion, language, and practices, which is a new type of perspective within research on strategies and strategy work. The wide view of strategy in this research differs from traditional research on strategy. It highlights the significance of each member in the organization on how the strategy is put into practice. My concept of strategy contains the idea of mindful targeting of the limited economic and personnel resources of the public sector in order to reach the desired goals in education policy and pedagogy. In the strategic management of school, this entirety is built together by personnel resources and the quality content of teaching.

In my research, I aim to find new methods to examine strategy and to do strategy work in practice and in daily life. I want to look at the significance of the members of the organization and their actions in putting the strategy into practice. The oversight by the government and the strategic management of municipalities are seen in this study as methods by the institutions to guide activity in a desired direction. At the level of municipal organization, the strategic management of the teaching profession brings forth the importance of municipal decision making and a dualistic government model. At an individual level, the focus of interest is the dis-course of the educational institution management regarding strategic management as practice.

I have chosen to use an abductive research approach, which is in the intersection of theory-based and data-based research. This study is based on the relationship between theory and empirical research. An abductive approach enables a strong empirical foundation and a dialogue between theory and empirical data throughout the work. The research methodology is based on critical theory.

I use discourse analysis to examine strategy as practice, as part of an institutional and social reality, as produced through language and activity. In short, I conduct a practical analysis of strategy discursively. My work is interdisciplinary research, where I have an opportunity to look at the school and its management from the perspectives of pedagogy and municipal government.

The core of the research data consists of 52 interviews, which I have analysed using categorical analysis. I examine the school environment from the perspectives of political actors and central leaders in the administration. I analyse the strategic management of the school using the headmaster’s profession as a lens. By doing so, I connect institutional and strategic analysis to societal practice by examining the activities of policy, systems, and organization both in general and as discourse among individuals. I am interested in how an institutional reality is constructed and how strategy is realized as social practice in school management. I analyse the discourses of school management in a fourfold table, using four categories: the discursive practices of the administration, the discursive practices of daily life, the professional discursive practices of the headmaster, and discursive collaborative prac-tices. Based on the categorization, the data has been analysed and synthesised. Eight different ethoses emerged from the synthesis. They construct an image of today’s school and its management. The headmaster is a central figure, but his or her management work is being made more challenging by three factors: multiform oversight by the government, the difficult-to-change practices of the school, and the way school is treated as a unit of economy. As the responsibilities of the municipalities go through drastic changes, schools rise to the centre of municipal services. This is an opportunity that schools should take.