Kielikeskus yliopistossa, yliopistollisuus kielikeskuksessa : kielikeskukset osana yliopisto-organisaatiota ja johtajuuden jaetut muodot niiden käytänteinä

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa sitä, millaisia organisaatioita kielikeskukset ovat osana yliopistoa ja miten niitä johdetaan erityisesti jaetun johtajuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimus liittyy uudempaan johtamistutkimuksen virtaan, jossa johtaminen ymmärretään yksilökeskeisyyden asemesta suhdekeskeisenä ilmiönä.

Tutkimusaineisto koottiin lomakekyselyllä kaikilta Suomen yliopistokielikeskusten johtajilta keväällä 2016 sekä haastattelemalla kuutta otannalla valittua kielikeskusjohtajaa kesällä 2017. Teoreettinen viitekehys muodostui yleisestä organisaatioteoriasta, yliopistojohtamiseen erityisesti liittyvistä malleista sekä jaetun johtajuuden käsitteistöstä. Tutkimusote oli laadullinen ja siinä sovellettiin teoriaohjaavaa päättelyä, jossa aineistolähtöisyys ja teoreettiset mallit vaihtelivat päättelyprosessissa.

Analyysi osoitti, että kielikeskus on yliopistollisena organisaationa hybridi, joka on sekä akateeminen asiantuntijaorganisaatio että mekanistista toimintalogiikkaa soveltava palveluorganisaatio. Tehtävänsä ja luonteensa puolesta se sijoittuu Clarkin matriisimallissa institutionaaliseen johtamiseen voimakkaammin kuin yliopiston ydinalueeseen kuuluvat organisaatiot. Virallinen organisaatiokerros on ohut ja manageriaalinen, mikä liittyy palvelutehtävään, mutta asiantuntijatehtävän edellyttämän kollegiaalisen ja leadership-puoleen liittyvän johtamisen tueksi kielikeskuksiin on niiden sisäisin toimin luotu paljon erilaisia ryhmärakenteita, joiden kautta johtajuuden jaettuja muotoja ilmenee runsaasti. Haastatellut kielikeskusjohtajat käsittelivät jaettua johtamista luottamuksen, asiantuntijuuden ja vallan käsittein, ja nimesivät jaetun johtajuuden soveltuvimmiksi kohteiksi koulutuksen johtamisen, opetuksen kehittämisen ja muut kehittämistehtävät. Myös jaetun johtamisen rajoitukset tunnistettiin yhteneväisesti.

Tutkimuksen perusteella jaetun johtajuuden viitekehystä on mahdollista soveltaa yliopisto-organisaatioon toimintayksikkötasolla ja saada sen avulla relevanttia tietoa johtamisen edellytyksistä ja erityispiirteistä. Tutkimusta olisi luontevaa jatkaa laajentamalla tutkimusjoukkoa johtajista muihin henkilöstöryhmiin, tutkia erilaisten hallintomallien ja johtamisen mahdollista yhteyttä tai kehitellä jaettua johtajuutta edelleen teoreettiselta kannalta.