Odotuskuilu kunnan tilintarkastuksessa erään keskisuuren kaupungin luottamushenkilönäkökulmasta
Ingman, Henrietta (2017)
Ingman, Henrietta
2017
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801051021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801051021
Tiivistelmä
Tutkimus käsitteli kunnan tilintarkastuksen odotuskuilua luottamushenkilönäkökulmasta. Tavoitteena oli vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin, kuten mitkä tekijät vaikuttavat kunnan tilintarkastuksen odotuskuilun olemassaoloon sekä syntymiseen ja miten odotuskuilua voitaisiin kaventaa sekä millainen vaikutus kuntakontekstilla on odotuskuiluun ja mitä erikoisuuksia siinä voidaan havaita. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia nimenomaan kunnan luottamushenkilönäkökulmasta empiirisen aineiston perusteella sekä aikaisemman tutkimuksen ja kirjallisuuden avulla.
Tutkimus voitiin luokitella laadulliseksi tapaustutkimukseksi. Tutkimuksen laadullinen, empiirinen aineisto kerättiin sähköpostihaastatteluin. Haastatteluihin vastasi otos erään suomalaisen keskisuuren kaupungin luottamushenkilöitä. Haastatelluille henkilöille esitettiin avoimia kysymyksiä kunnan tilintarkastukseen liittyen sekä luottamushenkilöiden kokemuksista ja odotuksista tästä kyseisestä aihealueesta. Vertailun vuoksi samat kysymykset esitettiin myös saman kaupungin eräille virkamiehille.
Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta, että mitään merkittävää odotuskuilua ei case-kaupungin tilintarkastuksessa havaittu olevan tarkasteltuna luottamushenkilönäkökulmasta. Vastausten yleisvire oli hyvin tyytyväinen ja positiivinen.
Tutkimusta voitaisiin jatkojalostaa siten, että selvitettäisiin esimerkiksi myös tilintarkastajan näkemyksiä aihealueeseen liittyen eli miten näkemykset muun muassa keskinäisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta poikkeaisivat toisistaan verrattuna luottamushenkilöiden vastauksiin. Myös luottamushenkilöotosta voitaisiin laajentaa tai sitten laajentaa otosta useampaan kuntaan. Ja näin voitaisiin vertailla kuntien tilannetta ja siten tutkimuksella löydettyjä havaintoja keskenään.
Tutkimus voitiin luokitella laadulliseksi tapaustutkimukseksi. Tutkimuksen laadullinen, empiirinen aineisto kerättiin sähköpostihaastatteluin. Haastatteluihin vastasi otos erään suomalaisen keskisuuren kaupungin luottamushenkilöitä. Haastatelluille henkilöille esitettiin avoimia kysymyksiä kunnan tilintarkastukseen liittyen sekä luottamushenkilöiden kokemuksista ja odotuksista tästä kyseisestä aihealueesta. Vertailun vuoksi samat kysymykset esitettiin myös saman kaupungin eräille virkamiehille.
Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta, että mitään merkittävää odotuskuilua ei case-kaupungin tilintarkastuksessa havaittu olevan tarkasteltuna luottamushenkilönäkökulmasta. Vastausten yleisvire oli hyvin tyytyväinen ja positiivinen.
Tutkimusta voitaisiin jatkojalostaa siten, että selvitettäisiin esimerkiksi myös tilintarkastajan näkemyksiä aihealueeseen liittyen eli miten näkemykset muun muassa keskinäisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta poikkeaisivat toisistaan verrattuna luottamushenkilöiden vastauksiin. Myös luottamushenkilöotosta voitaisiin laajentaa tai sitten laajentaa otosta useampaan kuntaan. Ja näin voitaisiin vertailla kuntien tilannetta ja siten tutkimuksella löydettyjä havaintoja keskenään.