Estävät ja vetävät tekijät Suomen vakuutusmarkkinoille tulon kannalta
Hietanen, Petteri (2017)
Hietanen, Petteri
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801031007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801031007
Tiivistelmä
Suomen vakuutusmarkkinat ovat olleet jo pitkään muutamien perinteisten kotimaisten toimijoiden hallinnassa. Vaikka EU on yhtenäistänyt jäsenmaiden lainsäädäntöä ja kehittänyt sisämarkkinoitaan purkamalla kaupan esteitä ja avaamalla kilpailua, niin Suomen vakuutusmarkkinoille tulon esteet ovat suuret ja ne ovat voimakkaampia kuin markkinoille vetävät tekijät. Vakuutusmarkkinat ovat keskittyneet ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden määrä alhainen. Tämä vaikuttaa kilpailulliseen tilanteeseen, jolloin voidaan pohtia, onko kilpailu toimivaa ja riittävää. Muuallakin EU-alueella vakuutusmarkkinat ovat suhteellisen kansalliset ja keskittyneet. Tähän muutosta tuo digitalisaatio, joka helpottaa markkinoille tuloa. Sen merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun tulevat sukupolvet ovat entistä valmiimpia asioimaan sähköisesti.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on tutkia Suomen vakuutusmarkkinoille tulon esteitä ja vetäviä tekijöitä. Lisäksi selvitetään, että mitä vaikutuksia suurista esteistä seuraa. Tässä yhteydessä käsitellään sitä, että ovatko vakuutusmarkkinat Suomessa liian keskittyneet, toimiiko kilpailu, mitä vaikutuksia ulkomaisten toimijoiden alhaisesta määrästä seuraa ja tarvitaanko niitä lisää. Lisäksi tutkitaan myös sitä, että mitä nykytilanteelle voitaisiin tehdä vai tarvitseeko tehdä mitään. Taustaksi tuodaan esille tiivistys Suomen vakuutusmarkkinoiden historiasta ja kilpailuteoriasta sekä esitellään nykyinen toimintaympäristö ja katsaus tulevaisuuteen. Empiriassa tuodaan myös esille, että ovatko vakuutusmarkkinat Suomessa ja EU:ssa menneet estävämpään vai mahdollistavampaan suuntaan markkinoille tulon kannalta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimushaastatteluissa haastateltavina oli finanssialan valvojaa, vakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen sekä -säätiöiden edunvalvojia ja vakuutusyhtiöissä työskenteleviä. Näin asiaa tutkittiin eri näkökulmista.
Tutkimuksen kautta sain selville, että Suomen vakuutusmarkkinoille vetäviä tekijöitä on runsaasti vähemmän kuin vakuutusmarkkinoille tulemisen estäviä tekijöitä. Osa esteistä koskee koko vakuutusmarkkinoita. Henki- ja vahinkovakuutuksessa haastatteluissa nousi monipuolisesti erilaisia esteitä, kun työeläkevakuutuksessa lainsäädäntö nousi muiden edelle. Vahinkovakuutusmarkkinat ovat menneet hieman mahdollistavampaan suuntaan, mutta henkivakuutus- ja työeläkemarkkinoiden kehitys voidaan nähdä jopa päinvastaisena. Vakuutusmarkkinat ovat keskittyneet, mutta niitä ei pidetä pääsääntöisesti vielä liian keskittyneinä, sillä kilpailu toimii pääosin ihan hyvin ja asiakkaille on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Näin ulkomaisia toimijoita ei tarvita, mutta se tiedostetaan, että ne kannustaisivat nykytoimijoita innovoimaan ja kehittämään omaa toimintaa. Nykytilanteelle ei tarvitsisi tehdä haastateltavien mielestä suuria muutoksia, koska toimivan kilpailun lisäksi riskit ovat valvojan hallinnassa ja markkinat ovat vakaat. Erilaisia keinoja markkinoille tulon helpottamiseksi löytyy, mutta vakuutusyhtiöissä työskentelevien haastatteluissa korostui se, että digitalisaatio tulee automaattisesti helpottamaan markkinoille tuloa. Se tuo uusia toimijoita markkinoille ulkomailta ja muilta aloilta, joten kilpailu kiristyy. Näin tämä pakottaa nykytoimijoita kehittämään omia toimintatapojaan.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on tutkia Suomen vakuutusmarkkinoille tulon esteitä ja vetäviä tekijöitä. Lisäksi selvitetään, että mitä vaikutuksia suurista esteistä seuraa. Tässä yhteydessä käsitellään sitä, että ovatko vakuutusmarkkinat Suomessa liian keskittyneet, toimiiko kilpailu, mitä vaikutuksia ulkomaisten toimijoiden alhaisesta määrästä seuraa ja tarvitaanko niitä lisää. Lisäksi tutkitaan myös sitä, että mitä nykytilanteelle voitaisiin tehdä vai tarvitseeko tehdä mitään. Taustaksi tuodaan esille tiivistys Suomen vakuutusmarkkinoiden historiasta ja kilpailuteoriasta sekä esitellään nykyinen toimintaympäristö ja katsaus tulevaisuuteen. Empiriassa tuodaan myös esille, että ovatko vakuutusmarkkinat Suomessa ja EU:ssa menneet estävämpään vai mahdollistavampaan suuntaan markkinoille tulon kannalta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmetodina on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimushaastatteluissa haastateltavina oli finanssialan valvojaa, vakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen sekä -säätiöiden edunvalvojia ja vakuutusyhtiöissä työskenteleviä. Näin asiaa tutkittiin eri näkökulmista.
Tutkimuksen kautta sain selville, että Suomen vakuutusmarkkinoille vetäviä tekijöitä on runsaasti vähemmän kuin vakuutusmarkkinoille tulemisen estäviä tekijöitä. Osa esteistä koskee koko vakuutusmarkkinoita. Henki- ja vahinkovakuutuksessa haastatteluissa nousi monipuolisesti erilaisia esteitä, kun työeläkevakuutuksessa lainsäädäntö nousi muiden edelle. Vahinkovakuutusmarkkinat ovat menneet hieman mahdollistavampaan suuntaan, mutta henkivakuutus- ja työeläkemarkkinoiden kehitys voidaan nähdä jopa päinvastaisena. Vakuutusmarkkinat ovat keskittyneet, mutta niitä ei pidetä pääsääntöisesti vielä liian keskittyneinä, sillä kilpailu toimii pääosin ihan hyvin ja asiakkaille on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Näin ulkomaisia toimijoita ei tarvita, mutta se tiedostetaan, että ne kannustaisivat nykytoimijoita innovoimaan ja kehittämään omaa toimintaa. Nykytilanteelle ei tarvitsisi tehdä haastateltavien mielestä suuria muutoksia, koska toimivan kilpailun lisäksi riskit ovat valvojan hallinnassa ja markkinat ovat vakaat. Erilaisia keinoja markkinoille tulon helpottamiseksi löytyy, mutta vakuutusyhtiöissä työskentelevien haastatteluissa korostui se, että digitalisaatio tulee automaattisesti helpottamaan markkinoille tuloa. Se tuo uusia toimijoita markkinoille ulkomailta ja muilta aloilta, joten kilpailu kiristyy. Näin tämä pakottaa nykytoimijoita kehittämään omia toimintatapojaan.