Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa : turvallisuus lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisten periaatteiden valossa

Jokinen, Riikka (2017)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
1514550672.pdf (1.058Mt)
Lataukset: 



Jokinen, Riikka
2017

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-21
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712293029
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Suomeen yksin alaikäisenä saapuneet turvapaikanhakijat ja lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisten periaatteiden toteutuminen heidän kohdallaan. Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt sopimuksen ydinperiaatteiksi artiklat 2 (syrjimättömyys), 3 (lapsen etu), 6 (oikeus elämään) sekä 12 (oikeus mielipiteeseen ja tulla kuulluksi). Lisäksi tutkielmassa käsitellään artiklaa 10 (perheen jälleenyhdistäminen), sillä sen voi nähdä alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kannalta keskeiseksi. Tutkimuksen teoreettisena pohjana on inhimillinen turvallisuus ja sen seitsemän turvallisuuden muotoa (taloudellinen, ruoka, ympäristö, terveys, henkilökohtainen, yhteisöllinen ja poliittinen). Tutkimuksen lähtökohtana on, että alaikäinen yksintullut turvapaikanhakija on kiistatta toimija kansainvälisessä ympäristössä ylittäessään suvereenien valtioiden rajoja ja hakiessaan turvapaikkaa toisesta valtiosta, mutta toisaalta erityisen haavoittuvaiseen ryhmään kuuluva yksilö ollessaan sekä pakolainen että lapsi. Yleissopimus lapsen oikeuksista on maailman laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka Suomi on myös ratifioinut. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten tällainen YK-tasoinen sopimus näkyy käytännössä sen ratifioineen valtion toiminnassa, eli miten sopimuksen keskeiset periaatteet toteutuvat yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla lainsäädännössä ja käytänteissä sekä miten nämä periaatteet vastaavat turvallisuuteen inhimillisen turvallisuuden määrittelemällä tavalla.

Analyysin kohteena on alaikäisiin yksintulleisiin turvapaikanhakijoihin keskeisimmin vaikuttava suomalainen lainsäädäntö, eli ulkomaalaislaki (30.4.2004/301), laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (17.6.2011/746) sekä laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386), maahanmuuttopoliittiset muutokset Juha Sipilän hallituskaudella sekä lapsen oikeuksien komitean soveltuvat yleiskommentit. Analyysissa selviää, että lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset periaatteet näkyvät Suomen lainsäädännössä selvästi, ainoana poikkeuksena lapsen kuulemiseen liittyvä ikäraja, joka ei ole komitean suositusten mukainen. Ongelmana onkin pitkälti sopimuksen julistuksenomaisuus ja monitulkintaisuus. Esimerkiksi käsite lapsen edusta on vaikea määritellä ja perheenyhdistämisen suhteen on sopimuksen puitteissakin mahdollista päätyä eri lopputuloksiin. Turvallisuuden kannalta Suomeen tullessaan alaikäisen yksintulleen turvapaikanhakijan hengissä selviytymiseen liittyvät turvallisuuskysymykset yleensä poistuvat, mutta niiden tilalle saattaa tulla erilaisia kysymyksiä, jotka liittyvät perheen turvan puutteeseen, syrjintään ja kehittymisen edellytyksiin. Heidän turvallisuutensa suhteessa ruokaan, ympäristöön, terveyteen ja toimeentuloon ovat Suomessa pitkälti turvattuja, mutta yksilöllinen turvallisuus vaihtelee riippuen esimerkiksi maahanmuuttoasenteista ja yhteisöllinen turvallisuus siitä saako lapsi perheenyhdistämisen kautta perheensä Suomeen tai tuleeko hän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä riippuu myös yksilöstä itsestään, ei vain valtion toimista.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [32853]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste