MOT - mikä oli tutkittava : tietolähteet tutkivassa journalismissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tietolähteitä tutkivassa journalismissa käytetään. Tutkivasta journalismista ei ole paljon aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mistä tutkivassa journalismissa saadaan tietoa ja mihin lähteisiin nojaudutaan. Tutkimusta taustoitettiin Leckien, Pettigrew’n ja Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan mallilla ja kuvaamalla yleisesti toimittajien työprosessia. Tutkimuksen näkökulma rajoittuu valmiiden reportaasien tarkasteluun. Tutkimuksen aineisto koostuu Ylen tuottaman tutkivan journalismin MOT-ohjelman jaksoista. Tutkimusaineisto koostettiin yhtenäiseltä ajanjaksolle sijoittuvista ohjelmajaksoista: 16 jaksoa syys- ja joulukuun väliseltä ajalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineiston analyysissa selvitettiin erilaisten lähteiden tyyppi (henkilölähde, dokumenttilähde tai havainnoinnin kautta saatu tieto) määrä, tietolähteiden esitystapa ja tietolähteiden taho sekä henkilölähteiden sukupuolijakauma. Tulokset osoittivat, että henkilölähteet ovat käytetyin tietolähdetyyppi. Erilaisia dokumenttilähteitä käytettiin monipuolisesti. Tahot, joita henkilölähteet edustavat olivat elinkeinoelämää, tiedettä ja tutkimusta, ja yksityishenkilöitä. Suurin osa henkilöistä esiintyi tahojen nimettyinä edustajina, tai omalla nimellään yksityishenkilönä. Vain pieni prosentti henkilöistä esitettiin nimettöminä lähteinä. Sukupuolijakauma henkilölähteiden välillä oli huomattava. Naisia oli vain 1/3 suhteessa miehiin ja joidenkin tahojen, kuten elinkeinoelämän kohdalla, miehillä oli ylivoimainen asema. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähteitä käytetään monipuolisesti tutkivassa journalismissa. Henkilölähteet ovat keskeisin tietolähde. Ohjelmajaksot on rakennettu henkilölähteiden ympärille ja usein dokumenttilähteet palvelevat lähtökohtana asian selvittämiselle. Henkilölähteiden jaottelu tahoihin paljasti, millaiset aiheet ovat tärkeitä ja miten niitä lähestytään. Aiheita lähestyttiin usein yksityishenkilöiden kokemusten kautta. Politiikan ja elinkeinoelämän henkilölähteitä on paljon, sillä aiheet nivoutuvat yhteiskunnan valtarakenteiden ympärille ja niihin liittyviin epäoikeudenmukaisuuteen ja väärinkäytöksiin. Syvempää perehtymistä ja asiantuntijuutta haettiin tieteen ja tutkimuksen henkilölähteiltä. Lähteiden käyttö oli avointa, eikä anonyymeja lähteitä ole paljon. Naispuolisten henkilölähteiden vähäisyys monen tahon kohdalla viittaa naisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnan valta- ja vaikutusasemissa.