Yksilötason liiketoimintaosaamisen määrittelyä ja liiketalouden opiskelijoiden oppimisen taustalla vaikuttavista tekijöistä ammattikorkeakoulutuksessa

Abstract

Tämän pro gradu –työn tavoitteena on tarkentaa liiketoimintaosaamisen käsitteen tulkintaa ja sisältöä. Tämän määrittelyn avulla pyritään kaventamaan korkeakoulujen ja työelämän välistä osaamiskuilua sekä tuottamaan liiketalouden oppimisympäristöissä tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä. Erityisesti työssä tarkastellaan yksilötason liiketoimintaosaamista sekä liiketalouden opiskelijoiden oppi-mista määrittäviä tekijöitä, kuten arvoja ja itsesäätelytaitoja.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään liiketoimintaosaamista kompetensseina ja taitoina sekä kuvataan niiden oppimiseen liittyviä prosesseja. Koska yksilötason liiketoimintaosaaminen koostuu henkilökohtaisista valmiuksista, on ilmeistä, että niiden syntyminen pohjautuu omakohtaiselle oppimiselle perinteisen tiedon siirtämisen sijaan. Omakohtaisessa oppimisessa oppijan omat arvot, tavoitteet ja oppimista edistävät itsesäätelytaidot ovat keskeisiä. Näitä prosesseja ja niiden keskinäisiä suhteita ei liiketalouden alalla ole juurikaan tutkittu. Laajemmin tutkimuksen teema liittyy korkeakoulujen ja työelämän välisen osaamisvajeen (Skills mismatch) tunnistamiseen ja poistamiseen.

Yksilötason liiketoimintaosaamisen käsitteellistä tulkintaa selvitettiin kartoittamalla narratiivisella kirjallisuuskatsauksella elinkeinoelämän, viranomaisten ja korkeakoulujen sekä työelämään sijoittuneiden tradenomien käsityksiä liiketoimintaosaamisen kompetensseista ja näissä mahdollisesti koetuista vajeista. Lähes kaikki tahot korostivat työelämälähtöisen osaamisen tärkeyttä. Merkittävää oli, että taitojen ja kompetenssien osalta liiketoimintaosaamisen henkilökohtaisia valmiuksia pidettiin merkittävämpinä kuin ammattispesifiä osaamista. Tärkeimpinä valmiuksina pidettiin vuorovaikutus-taitoja, muutoksiin sopeutumista ja kykyä kehittää itseään sekä kykyä luoda uutta liiketoimintaa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tällaisia taitoja ei jostain syystä ole ammattikorkeakoulujen opetus-suunnitelmissa korostettu riittävästi. Tutkimuksen perusteella työelämälähtöisyyttä ja henkilökohtaisten valmiuksien sisällyttämistä liikealan ammattikorkeakoulujen osaamistavoitteisiin voi pitää vält-tämättömänä osaamiskuilun kaventamiseksi.

Tutkimuksen toisessa osiossa tutkittiin kyselytutkimuksena liiketoimintaosaamisen oppimisen taus-talla vaikuttavia omakohtaisen oppimisen tekijöitä kuten arvoja, itsesäätelytaitoja ja minäpystyvyys- ja kontrolliuskomuksia. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoita kolmesta alkavasta ryhmästä Turun, Salon ja Loimaan yksiköissä (N=130). Opiskelijoiden tärkeimmiksi arvoiksi nousivat yhteisöllisyys, suoriutuminen ja virikkeisyys. Tulos poikkeaa aiemmista liikealan arvotutkimuksista, mutta mukailee uusimpia nuorten arvotutkimusten tuloksia. Minäpystyvyysuskomuksissa näkyi ryhmäkohtaisia eroja, minkä voi tulkita selittyvän aiemmalla opiskelumenestyksellä. Kontrolliuskomuksissa miesopiskelijoiden keskiarvo ylitti hieman naisopiskelijoiden keskiarvon, mikä oli jossain määrin yllättävää.