Lähijohtajien osaaminen sosiaali- ja terveysalalla : näkökulmana työlainsäädäntö ja työ-/virkaehtosopimus
Lammi, Marjaana (2017)
2017
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Wellbeing
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712192972
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712192972
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalalla toimivien lähijohtajien osaamista. Kohderyhmän muodostivat tehyläiset lähijohtajat. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää lähijohtajien työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen liittyvää osaamista sekä osaamisessa esiintyviä eroja. Tavoitteena oli myös selvittää, ovatko he saaneet riittävästi koulutusta ja tukea työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyvien tehtävien hoitamiseen.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Kysely välitettiin Tehyn jäsenrekisterin kautta kaikille niille lähijohtajille, jotka olivat sinne kirjattu. Kyselyyn vastasi 433 lähijohtajaa. Vastausprosentti jäi hyvin matalaksi ollen 14%. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin keskiarvotestejä, ristiintaulukointia, korrelaatiota sekä monimuuttujamenetelmistä regressioanalyysia.
Lähijohtajat arvioivat työlainsäädäntöön ja työ-/virkaehtosopimuksiin liittyvän osaamisensa keskimäärin hyväksi. Osaamiskokemuksessa esiintyi kuitenkin eroja iän, esimieskokemuksen, kokopäivätoimisuuden, sektorin, koulutuksen riittävyyden, luottamustehtävän ja työtyytyväisyyden osalta. Tärkeimmät osaamiskokemusta selittävät tekijät olivat koulutuksen riittävyys, työpaikalta saatu tuki, esimieskokemus, työtyytyväisyys, kokopäivätoimisuus sekä luottamusmiehenä toimiminen. Suurin osa työnantajista oli tarjonnut aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta kolmannes lähijohtajista arvioi koulutuksen kuitenkin riittämättömäksi. Kokeneimmat lähijohtajat olivat tyytyväisempiä koulutuksen riittävyyteen kuin kokemattomammat. Myös saatuun tukeen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Tärkeimmät kehittämistarpeet liittyivät tietouteen paikallisesta sopimisesta, perhevapaa- ja säästövapaakäytännöistä, työsopimuslaista sekä ylitöiden laskemisesta. Tulosten mukaan nuorille, kokemattomille ja ei-kokopäivätoimisille lähijohtajille sekä pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa tai yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskenteleville lähijohtajille tulisi suunnata enemmän koulutusta. Jotta lähijohtajilla olisi esimieskokemuksesta, iästä, sektorista, yrityksen koosta ja kokopäivätoimisuudesta riippumatta hyvät edellytykset vastuullisen henkilöstöjohtamisen toteuttamiseen, täytyy heille taata sekä riittävä koulutus että osaamista vahvistavan tuen saaminen työpaikoilla.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Kysely välitettiin Tehyn jäsenrekisterin kautta kaikille niille lähijohtajille, jotka olivat sinne kirjattu. Kyselyyn vastasi 433 lähijohtajaa. Vastausprosentti jäi hyvin matalaksi ollen 14%. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin keskiarvotestejä, ristiintaulukointia, korrelaatiota sekä monimuuttujamenetelmistä regressioanalyysia.
Lähijohtajat arvioivat työlainsäädäntöön ja työ-/virkaehtosopimuksiin liittyvän osaamisensa keskimäärin hyväksi. Osaamiskokemuksessa esiintyi kuitenkin eroja iän, esimieskokemuksen, kokopäivätoimisuuden, sektorin, koulutuksen riittävyyden, luottamustehtävän ja työtyytyväisyyden osalta. Tärkeimmät osaamiskokemusta selittävät tekijät olivat koulutuksen riittävyys, työpaikalta saatu tuki, esimieskokemus, työtyytyväisyys, kokopäivätoimisuus sekä luottamusmiehenä toimiminen. Suurin osa työnantajista oli tarjonnut aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta kolmannes lähijohtajista arvioi koulutuksen kuitenkin riittämättömäksi. Kokeneimmat lähijohtajat olivat tyytyväisempiä koulutuksen riittävyyteen kuin kokemattomammat. Myös saatuun tukeen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.
Tärkeimmät kehittämistarpeet liittyivät tietouteen paikallisesta sopimisesta, perhevapaa- ja säästövapaakäytännöistä, työsopimuslaista sekä ylitöiden laskemisesta. Tulosten mukaan nuorille, kokemattomille ja ei-kokopäivätoimisille lähijohtajille sekä pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa tai yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskenteleville lähijohtajille tulisi suunnata enemmän koulutusta. Jotta lähijohtajilla olisi esimieskokemuksesta, iästä, sektorista, yrityksen koosta ja kokopäivätoimisuudesta riippumatta hyvät edellytykset vastuullisen henkilöstöjohtamisen toteuttamiseen, täytyy heille taata sekä riittävä koulutus että osaamista vahvistavan tuen saaminen työpaikoilla.