Tilintarkastuspalkkioita selittävät tekijät suomalaisissa pörssiyhtiöissä - taustalla vuoden 2015 kirjanpitolain uudistus
Hiltunen, Olli (2017)
2017
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712122921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712122921
Tiivistelmä
Tilintarkastusala on kohdannut viime vuosikymmenien aikana monenlaisia koettele-muksia. 2000-luvun alussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuneet kirjanpitoskan-daalit sekä vuosien 2007–2009 finanssikriisi ovat aiheuttaneet lisääntyvää poliittista sääntelyä tilintarkastusalalle. Sääntelyn kasvaessa tilintarkastajat ovat joutuneet vas-taamaan haasteeseen ja tämä on heijastunut tilintarkastuksesta perittäviin palkkioihin. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva tekijöistä, jotka vai-kuttavat tilintarkastuksesta maksettaviin palkkioihin Suomessa.
Tutkielman aineisto koostui Helsingin pörssissä vuosina 2014–2016 noteeratuista suomalaisista pörssiyhtiöistä. Pörssiyhtiöitä koskevia havaintoja oli kyseisellä aikavä-lillä 261. Aiempien tutkimusten pohjalta tarkasteluun valittiin kohdeyhteisön koon, kompleksisuuden ja tilintarkastusriskin, johdon omistusosuuden sekä tilintarkastajan sukupuolen ja päävastuullisen tilintarkastajan ja/tai tilintarkastusyhteisön rotaation vaikutukset. Lisäksi vuoden 2015 kirjanpitolain uudistuksen vaikutusta tarkasteltiin, koska sen oletettiin vaikuttavan tilintarkastuspalkkioihin. Tilintarkastajalle maksetta-via palkkioita tutkittiin lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja oheispalveluista makset-tavien palkkioiden näkökulmista. Tutkittavista tekijöistä muodostetiin teoreettisen osion yhteydessä hypoteesit, joiden totuusarvoa testattiin empiirisessä osiossa hyödyn-täen OLS-regressioanalyysia.
Kohdeyhteisön koko, kompleksisuus ja tilintarkastusriski osoittautuvat olevan yhteyk-sissä lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettaviin palkkioihin suomalaisissa pörssi-yhtiöissä. Muiden tekijöiden osalta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tä-ten vuoden 2015 kirjanpitolain uudistuksen vaikutus ei kohottanut tilintarkastuspalk-kioita, ainakaan tilastollisesti merkitsevästi. Aiempien tutkimusten mukaisesti erityi-sesti koko oli hyvin keskeinen selittävä tekijä. Oheispalveluiden osalta ainoastaan kohdeyhteisön koko oli kytköksissä näistä maksettaviin palkkioihin. Tämä tulos oli varsin yllättävä, joskin mallin selitysaste ei ollut kovinkaan korkea. Herkkyysanalyysi paljasti myös tuloksiin liittyvän tietynlaista epävarmuutta.
Tutkielman aineisto koostui Helsingin pörssissä vuosina 2014–2016 noteeratuista suomalaisista pörssiyhtiöistä. Pörssiyhtiöitä koskevia havaintoja oli kyseisellä aikavä-lillä 261. Aiempien tutkimusten pohjalta tarkasteluun valittiin kohdeyhteisön koon, kompleksisuuden ja tilintarkastusriskin, johdon omistusosuuden sekä tilintarkastajan sukupuolen ja päävastuullisen tilintarkastajan ja/tai tilintarkastusyhteisön rotaation vaikutukset. Lisäksi vuoden 2015 kirjanpitolain uudistuksen vaikutusta tarkasteltiin, koska sen oletettiin vaikuttavan tilintarkastuspalkkioihin. Tilintarkastajalle maksetta-via palkkioita tutkittiin lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja oheispalveluista makset-tavien palkkioiden näkökulmista. Tutkittavista tekijöistä muodostetiin teoreettisen osion yhteydessä hypoteesit, joiden totuusarvoa testattiin empiirisessä osiossa hyödyn-täen OLS-regressioanalyysia.
Kohdeyhteisön koko, kompleksisuus ja tilintarkastusriski osoittautuvat olevan yhteyk-sissä lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettaviin palkkioihin suomalaisissa pörssi-yhtiöissä. Muiden tekijöiden osalta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tä-ten vuoden 2015 kirjanpitolain uudistuksen vaikutus ei kohottanut tilintarkastuspalk-kioita, ainakaan tilastollisesti merkitsevästi. Aiempien tutkimusten mukaisesti erityi-sesti koko oli hyvin keskeinen selittävä tekijä. Oheispalveluiden osalta ainoastaan kohdeyhteisön koko oli kytköksissä näistä maksettaviin palkkioihin. Tämä tulos oli varsin yllättävä, joskin mallin selitysaste ei ollut kovinkaan korkea. Herkkyysanalyysi paljasti myös tuloksiin liittyvän tietynlaista epävarmuutta.