”Ehkä me ollaan vähän semmonen armoton perhe” : vanhemman alkoholismista keskusteleminen sisarusten kesken
Sammaljärvi, Ilona (2017)
2017
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712112910
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712112910
Tiivistelmä
Alkoholisteja arvioidaan olevan Suomessa noin 500 000 ja heidän läheisiään jopa kaksi miljoonaa. Vanhemman alkoholismin on havaittu vaikuttavan monella tapaa perheympäristöön ja lasten hyvinvointiin. Vanhempien ja lasten välistä viestintää alkoholistiperheissä on tutkittu melko paljon, mutta sisarussuhteen näkökulmasta tutkimusta ei ole juuri tehty. Sisarussuhde on kuitenkin piirteiltään erityislaatuinen. Sisarukset saattavat tarjota toisilleen yhden pitkäkestoisimmista ihmissuhteista elämänsä aikana, minkä lisäksi suhde on luonteeltaan vertainen ja ei-vapaaehtoinen. Sisarussuhteita on kuvattu epäjohdonmukaisiksi, sillä niissä tarjotaan tukea, mutta myös lietsotaan konflikteja. Tämän tutkielman aiheena on alkoholistien aikuisten lasten kokemukset siitä, miten vanhemman alkoholismista keskustellaan sisarusten kesken. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten sisarukset käsittelevät vanhemman alkoholismia.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa täysi-ikäistä alkoholistivanhemman lasta, joilla on yksi tai useampi sisarus. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tuloksissa nousi esiin neljä eri teemaa, joista sisarukset puhuivat keskenään: menneisyyden reflektointi, tunnepuhe, ongelmanratkaisu ja raportointi. Kuvailtujen keskustelujen tunnelma vaihteli tuen tarjoamisesta ja saamisesta välttelyn kautta konflikteihin. Alkoholismista puhuminen sekä sisarusten että perheen ulkopuolisten henkilöiden kanssa muuttui lapsuudesta aikuisuuteen siirryttäessä, minkä lisäksi esimerkiksi vertaistukiryhmiin osallistumisen, lapsuudenkodista poismuuttamisen ja vanhemman raitistumisen nähtiin vaikuttaneen alkoholismista puhumiseen.
Tulosten perusteella haastateltavien kokemukset jaettiin kahteen keskustelemisen tapaan: avoimeen keskusteluun ja rajattuun keskusteluun. Myös niissä sisaruspareissa ja -ryhmissä, joissa keskustelu oli rajattua, sisarusten merkitystä pidettiin tärkeänä ja pelkkä sisarusten olemassaolo koettiin hyvinvointia tukevana.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa täysi-ikäistä alkoholistivanhemman lasta, joilla on yksi tai useampi sisarus. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tuloksissa nousi esiin neljä eri teemaa, joista sisarukset puhuivat keskenään: menneisyyden reflektointi, tunnepuhe, ongelmanratkaisu ja raportointi. Kuvailtujen keskustelujen tunnelma vaihteli tuen tarjoamisesta ja saamisesta välttelyn kautta konflikteihin. Alkoholismista puhuminen sekä sisarusten että perheen ulkopuolisten henkilöiden kanssa muuttui lapsuudesta aikuisuuteen siirryttäessä, minkä lisäksi esimerkiksi vertaistukiryhmiin osallistumisen, lapsuudenkodista poismuuttamisen ja vanhemman raitistumisen nähtiin vaikuttaneen alkoholismista puhumiseen.
Tulosten perusteella haastateltavien kokemukset jaettiin kahteen keskustelemisen tapaan: avoimeen keskusteluun ja rajattuun keskusteluun. Myös niissä sisaruspareissa ja -ryhmissä, joissa keskustelu oli rajattua, sisarusten merkitystä pidettiin tärkeänä ja pelkkä sisarusten olemassaolo koettiin hyvinvointia tukevana.