"Niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meille velassa": Velka ja velan moraali Kreikan velkakriisin uutisoinnissa

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella velkaa ja velkaan liittyvää moraalia Kreikan velkakriisiä käsittelevissä Helsingin Sanomien uutisissa vuonna 2015. Tutkielmani taustaksi luon ensin katsauksen Kreikan valtion talouspoliittiseen historiaan ja esittelen vuoden 2015 tapahtumia. Kreikan velkakriisiä hoidettiin tuon vuoden aikana kuripolitiikaksi kutsutulla talousteoreettisella mallilla, jonka tarkoituksena on finanssipoliittisen sopeutuksen avulla saada kriisimaan talous taas nousuun. Kolmannessa luvussa käsittelen kuripolitiikkaa ja sen kytköstä uusliberalismiin, Saksan asemaa kuripolitiikan pääkannattajana sekä kuripolitiikan vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin. Neljäs luku esittelee David Graeberin ja Maurizio Lazzaraton velkaa käsittelevää kriittistä ajattelua, jossa velan dynamiikan pohtimisen kautta nykyiselle velkasuhteisiin pohjautuvalla maailmalle vaihtoehtoja.

Tutkielman tutkimuskysymys ja sen kaksi alakysymystä ovat seuraavat: Miten Kreikan velkakriisistä puhutaan Helsingin Sanomien uutisissa? a. Millaisia moraalisia käsityksiä velkaan liitetään? b. Onko kuripolitiikalle mahdollista ajatella vaihtoehtoja? Tutkielman tavoitteena on selvittää sitä, millaisissa diskursseissa Kreikan velkakriisiä uutisissa käsitellään, kenen tai millaisen toiminnan hahmotetaan olevan moraalisesti oikeutettua ja esitetäänkö uutisteksteissä kuripolitiikalle vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Tutkielman aineisto koostuu 122 uutisesta, jotka on julkaistu vuonna 2015 Helsingin Sanomissa tunnisteella ”Kreikan velkakriisi”. Analysoin aineistoani diskurssianalyyttisellä otteella.

Analyysin tuloksena aineistosta muodostui neljä diskurssia. Ensimmäisessä diskurssissa Kreikan velkakriisistä puhuttiin Kreikan kapinana sen velkojia vastaan, toisessa Kreikan kansalaisten tragediana, kolmannessa Euroopan yhtenäisyyden kriisinä ja neljännessä osana Suomen omaa politiikkaa. Vastauksena tutkielman kahteen alakysymykseen taas voidaan todeta, että pääpiirteissään kaikki diskurssit päätyivät liittämään moraalisuuden kuripolitiikan kannattamiseen eikä kuripolitiikalle aineistossa esitetty todellisia vaihtoehtoja. Moraalisesti oikeaksi vaihtoehdoksi muodostui se, että Kreikan tulee maksaa sen ottamaksi hahmoteltu velka eikä velkojen anteeksianto muodostunut aineistossa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.