Pientä elämää : perheellisten downshiftaajien elämäntavasta ja arjen valinnoista
Jarkkola, Reija (2017)
Jarkkola, Reija
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712072883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712072883
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee perheellisten downshiftaajien elämäntapaa ja siihen liittyviä arjen valintoja. Downshiftaus – josta voidaan käyttää myös termiä kohtuullistaminen – on elämäntapa, joka näkyy erityisesti työhön, kulutukseen ja ajankäyttöön liittyvissä valinnoissa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu, johon osallistui seitsemän downshiftaajaa. Teemahaastattelun lisäksi aineisto koostuu neljän downshiftaajan itse kirjoittamastaan selonteosta. Tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi valitsin sisällönanalyysin, jonka kautta erittelin aineiston työn, kulutuksen ja ajankäytön teemoihin. Downshiftaajat vähentävät vapaaehtoisesti ja tietoisesti palkkatöitä ja siten tulotasoaan, suhtautuvat kriittisesti kuluttamiseen ja vallitsevaan kulutuskulttuuriin sekä pyrkivät suuntaamaan ajankäyttöään niin, että elämänrytmi ja arjen sisällöt tuntuisivat mielekkäiltä.
Tarkastelen pro gradu -työssäni paitsi kohtuullistajien selontekoja omasta arjestaan myös sitä, kuinka he päätyivät downshiftaajiksi. Narratiivisen analyysin kautta tuon esiin aineistosta löytyvät erilaiset juonityypit, jotka kuvaavat haastateltavien erilaisia teitä downshiftaajiksi. Juonityyppejä on neljä: 1) toisen polven downshiftaaja, 2) uupumuksen kautta downshiftaajaksi, 3) vastareaktion kautta downshiftaajaksi sekä 4) perheen perustamisen myötä downshiftaajaksi.
Oman näkökulmansa tutkielmaan tuo se, että haastateltavat ovat perheellisiä. Taustaoletukksena on, että kun elää perheyhteisössä, on eri tavalla peilattava ja perusteltava omia valintojaan ja toimintatapojaan muille perheen jäsenille. Yhtenä tutkielman tarkastelukohteena onkin sekä perheen sisäisten että ulkoisten ihmisten suhtautuminen downshiftaamiseen. Aineistosta käy ilmi, että siinä missä lapset ja puolisot ovat pieniä ristiriitoja lukuun ottamatta sopeutuneita ja sitoutuneita kohtuullistamiseen, on osalla downshiftaajien vanhemmista erilaisia näkemyksiä esimerkiksi lastenhoitoon liittyvästä varustetasosta.
Downshiftaus toimii tietynlaisena peilinä yhteiskunnallemme, jossa niin ihminen kuin järjestelmäkin määrittyvät pitkälti työnteon ja kulutuksen kautta. Downshiftaajat eivät ole ottaneet vallitsevia normeja vastaan annettuina, vaan pyrkivät rakentamaan valinnoillaan omannäköistään ja mielekästä tapaa elää. Kohtuullisen elämäntavan taustalla vaikuttavat henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäksi myös globaalin tason eettiset ja ekologiset kysymykset.
Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu, johon osallistui seitsemän downshiftaajaa. Teemahaastattelun lisäksi aineisto koostuu neljän downshiftaajan itse kirjoittamastaan selonteosta. Tutkielman metodologiseksi lähestymistavaksi valitsin sisällönanalyysin, jonka kautta erittelin aineiston työn, kulutuksen ja ajankäytön teemoihin. Downshiftaajat vähentävät vapaaehtoisesti ja tietoisesti palkkatöitä ja siten tulotasoaan, suhtautuvat kriittisesti kuluttamiseen ja vallitsevaan kulutuskulttuuriin sekä pyrkivät suuntaamaan ajankäyttöään niin, että elämänrytmi ja arjen sisällöt tuntuisivat mielekkäiltä.
Tarkastelen pro gradu -työssäni paitsi kohtuullistajien selontekoja omasta arjestaan myös sitä, kuinka he päätyivät downshiftaajiksi. Narratiivisen analyysin kautta tuon esiin aineistosta löytyvät erilaiset juonityypit, jotka kuvaavat haastateltavien erilaisia teitä downshiftaajiksi. Juonityyppejä on neljä: 1) toisen polven downshiftaaja, 2) uupumuksen kautta downshiftaajaksi, 3) vastareaktion kautta downshiftaajaksi sekä 4) perheen perustamisen myötä downshiftaajaksi.
Oman näkökulmansa tutkielmaan tuo se, että haastateltavat ovat perheellisiä. Taustaoletukksena on, että kun elää perheyhteisössä, on eri tavalla peilattava ja perusteltava omia valintojaan ja toimintatapojaan muille perheen jäsenille. Yhtenä tutkielman tarkastelukohteena onkin sekä perheen sisäisten että ulkoisten ihmisten suhtautuminen downshiftaamiseen. Aineistosta käy ilmi, että siinä missä lapset ja puolisot ovat pieniä ristiriitoja lukuun ottamatta sopeutuneita ja sitoutuneita kohtuullistamiseen, on osalla downshiftaajien vanhemmista erilaisia näkemyksiä esimerkiksi lastenhoitoon liittyvästä varustetasosta.
Downshiftaus toimii tietynlaisena peilinä yhteiskunnallemme, jossa niin ihminen kuin järjestelmäkin määrittyvät pitkälti työnteon ja kulutuksen kautta. Downshiftaajat eivät ole ottaneet vallitsevia normeja vastaan annettuina, vaan pyrkivät rakentamaan valinnoillaan omannäköistään ja mielekästä tapaa elää. Kohtuullisen elämäntavan taustalla vaikuttavat henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäksi myös globaalin tason eettiset ja ekologiset kysymykset.