Omaishoitajien kokema kuormittuneisuus ja kaltoinkohtelu

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaishoitajien kuormittuneisuutta ja heidän kokemaansa kaltoinkohtelua hoidettavan taholta, sekä selvittää näiden tekijöiden välistä yhteyttä. Tavoitteena oli tuottaa perhehoitotieteellistä tietoa, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja omaishoitajien läheisten ymmärrystä omaishoitajien arjesta. Tavoitteena oli myös, että omaishoitoyhdistykset voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämisessä yhdistystensä jäsenten hyväksi.

Tutkimusaineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella viiden omaishoitoyhdistyksen jäseniltä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat ne yhdistysten jäsenet, jotka olivat toimineet omaishoitajana vähintään 18 vuotta täyttäneelle hoidettavalle. Vastausprosentti oli 53,7 % (N = 316). Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 24.0 -ohjelmalla tilastollisin menetelmin.

Omaishoitajat olivat melko kuormittuneita, ja eniten heillä esiintyi ajallista, fyysistä ja itsensä kehittämisen kuormittuneisuutta. Näitä vähemmän heillä oli sosiaalista ja emotionaalista kuormittuneisuutta. Myös omaishoitajiin kohdistunut kaltoinkohtelu hoidettavan taholta oli yleistä, ja erityisesti omaishoitajat kokivat henkistä väkivaltaa ja henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamista. Lisäksi moneen kohdistui sosiaalista kaltoinkohtelua ja fyysistä väkivaltaa. Vähiten omaishoitajat kokivat seksuaalista väkivaltaa, hengellistä kaltoinkohtelua ja taloudellista hyväksikäyttöä. Omaishoitajien kuormittuneisuuteen olivat yleisimmin yhteydessä omaishoitajien terveydentila ja taloudellinen tilanne, hoidettavan muistisairaus, käytösoireet ja päivittäinen avuntarve, hoitamiseen kulunut aika, hoitamisen fyysinen ja henkinen raskaus sekä omaishoitajiin kohdistuneet vaatimukset perheeltä, ystäviltä ja muilta henkilöiltä. Omaishoitajien kokemaan kaltoinkohteluun olivat yhteydessä varsinkin asuminen yhdessä hoidettavan kanssa, oman puolison tai elämänkumppanin hoitaminen tai auttaminen, hoidettavan muistisairaus, masennus ja käytösoireet, omaishoitajien taloudellisen tilanteen heikentyminen ja omaishoitajiin kohdistuneet vaatimukset muiden taholta. Omaishoitajien kokemalla kaltoinkohtelulla oli yhteys heidän kuormittuneisuuteensa. Mitä enemmän he kokivat kaltoinkohtelua, sitä kuormittuneempia he olivat. Kaltoinkohtelu aiheutti omaishoitajille etenkin emotionaalista, mutta myös fyysistä, sosiaalista ja itsensä kehittämisen kuormittuneisuutta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kehitettäessä erilaisia palveluita ja tukimuotoja omaishoitajille myös kehitettäessä arviointimenetelmiä, joilla kuormittuneet ja kaltoinkohdellut omaishoitajat voidaan nykyistä paremmin tunnistaa.

Asiasanat: omaishoito, omaishoitaja, hoidettava, hoitosuhde, kuormittuneisuus, kaltoinkohtelu

ENGLISH ABSTRACT:

The purpose of the study was to assess the burden experienced by family caregivers, and how it is connected to caregiver abuse by the care receivers. The aim was to produce new information in the field of family nursing science to help health care and social welfare professionals and caregivers’ family members gain a deeper understanding of the day-to-day life of caregivers. The study also aimed to provide useful information for caregiver associations to develop their activities for the benefit of their members.

The data were collected through a survey from the members of five different caregiver associations. The target group consisted of members whose care receivers were at least 18 years old. The response rate was 53.7% (N = 316). The data was analysed using the SSPS Statistics 24.0 software.

The caregivers experienced a considerable amount of burden, mostly time-dependence burden, developmental burden and physical burden, and a lesser amount of social or emotional burden. Abuse by care receivers was common, particularly manifesting as psychological violence and violation of personal rights. Many had also experienced social abuse or physical violence. The least common forms of abuse experienced were sexual violence, financial abuse and spiritual abuse.

The factors related to the burden of caregivers were their health and financial situation, the care receivers' possible memory disorder, behavioural disorders or their daily need of help, the time spent caring for the care receivers, the physical and psychological burden caused by caregiving duties, and the demands by family members, friends and others. The abuse experienced by caregivers was connected to: living with the care receiver; caring for one’s spouse or life partner; the memory disorder; depression and behavioural disorders of the care receiver; a poor financial situation of the caregiver; and demands by others. The abuse and burden experienced by caregivers are directly connected. The more they experienced abuse, the more they experienced burden. Caregiver abuse caused particularly emotional burden, but also physical, social and developmental burden.

The results of this study can be used when developing different support services for family caregivers, or when developing methods for identifying abused and burdened caregivers.

Keywords: caregiving, family caregiver, caregiver, care receiver, caregiving relationship, burden, abuse