Syöpää sairastavien lasten vanhempien unen laatu sekä siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Syöpää sairastavan lapsen yöpyessä sairaalassa, vanhemmat haluaisivat yöpyä lapsen vierellä. Lukuisat tekijät vaikuttavat heikentävästi vanhempien unen laatuun. Riittämätön uni heikentää vanhempien jaksamista, päätöksentekokykyä sekä kykyä tukea syöpää sairastavaa lasta sekä muita perheenjäseniä. Syöpää sairastavien lasten vanhempien unen laatua on tutkittu erittäin vähän, vaikka unella ja unen laadulla on merkittävä rooli elämänlaadulle. On tärkeää tiedostaa missä vanhempi yöpyy parhaiten ja miten heidän yöpymistään voidaan kehittää, syöpää sairastavan lapsen ollessa sairaalassa.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata syöpää sairastavan lapsen vanhempien unen laatua eri yöpymispaikoissa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä, lapsen ollessa sairaalassa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kuvata vanhempien kehittämisehdotuksia ja toiveita yöpymispaikasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla voidaan kehittää vanhempien yöpymistä lapsen ollessa sairaalassa.

Aineisto kerättiin vanhemmilta (n = 72), joiden lapsi sairasti tai sairastaa syöpä- tai veritautia ja jotka ovat hoidettu tai hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimusta varten luotiin kyselylomake, joka mittasi vanhempien unta ja unen laatua yöpymispaikoissa ja uneen vaikuttavia häiriötekijöitä. Lomakkeessa oli myös avokysymys vanhemmille, mitä toiveita ja kehitysehdotuksia heillä on koskien yöpymistä. Unen laatua mitattiin RCSQ -lomakkeella.

Tuloksista ilmeni, että syöpää sairastavan lapsen ollessa sairaalassa, vanhemmat yöpyvät parhaiten kotona ja huonoiten sairaalassa. Vanhempien unen laatua eri yöpymispaikoissa, häiritsi eniten huoli syöpää sairastavasta lapsesta. Vähiten vanhempien unen laatua eri yöpymispaikoissa häiritsi huoli itsestä. Kodin ja sairaalan välisellä etäisyydellä unen laatuun kotona ja vanhempien iällä unen laatuun tilapäisasunnossa oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Vanhempien toiveet ja kehitysehdotukset koskien yöpymistä olivat: mahdollisuus yöpyä sairaalassa, mahdollisuus yöpyä erityistilanteissa sairaalassa, vanhemmille laadukkaat erilliset tilat sairaalaan, vanhempien tukeminen yöpymisessä, yksityisyyden lisääminen yöpymispaikkoihin, laadukkaammat potilashuoneet ja -tilapäisasunnot, potilashotelli toimivammaksi sekä henkilökunnan parempi käyttäytyminen.

Johtopäätös on, että vaikka vanhemmat yöpyvät huonoiten sairaalassa, heille pitää antaa mahdollisuus valita yöpymispaikkansa. Vanhempien yöpymisolosuhteiden laatuun pitää kiinnittää huomiota nimenomaan perheen näkökulmaa hyödyntäen sekä sairaalassa että tilapäisasunnoissa.