Toimialan vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden yhteiskuntavastuuraporttien sisältöön sidosryhmänäkökulmasta
Uusi-Seppä, Janne (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012851
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden toimialasta johtuvia eroja niiden julkaisemissa yhteiskuntavastuuraporteissa. Raporttien eroja analysoidaan sidosryhmänäkökulmasta. Tutkielmassa yritysten julkaisemat raportit nähdään kommunikaation välineenä, jolla yritykset haluavat osoittaa sidosryhmillensä niiden tärkeyden yritykselle. Instrumentaalisen sidosryhmäteorian perusteella voidaan olettaa, että yritysten yhteiskuntavastuuraporttien perusteella tärkeimpinä näyttäytyvät ne sidosryhmät, joista on eniten hyötyä yrityksen omien tavoitteiden saavuttamisessa.
Tutkielman tutkimusaineistona käytetään kahdentoista suomalaisen pörssiyhtiön tilikautta 2015 koskevia yhteiskuntavastuuraportteja kolmelta eri toimialalta. Tutkielma toteutetaan teorialähtöisenä sisällönanalyysina, jossa ohjaavana teoriana on sidosryhmäteoria. Yhteiskuntavastuuraporttien sisältöä kategorisoidaan ja mitataan sen perusteella, kuinka suuri osuus raportin kokonaispituudesta käsittelee mitäkin sidosryhmää koskevia asioita. Tämän jälkeen aineisto analysoidaan käyttämällä apuna Mitchellin, Aglen ja Woodin (1997) kehittämää mallia sidosryhmien ominaisuuksista ja tärkeydestä.
Analysoitujen yhteiskuntavastuuraporttien perusteella voidaan todeta, että kyseiset yritykset julkaisevat raporteillaan eniten ympäristöä, asiakkaita, henkilöstöä ja toimittajia koskevaa asiasisältöä. Ympäristöä lukuun ottamatta, nämä kaikki sidosryhmät ovat yrityksen kannalta ensisijaisia tai strategisia sidosryhmiä, jotka ovat taloudellisesti sidoksissa yritykseen. Havainnot tukevat instrumentaalisen sidosryhmäteorian perusteella tehtyä oletusta. Ympäristöasioita koskeva laaja raportointi on linjassa aiemman pohjoismaisia yrityksiä koskevan tutkimuksen kanssa ja selittyy lisäksi suurilta osin GRI-raportointiviitekehyksen laajalla käytöllä analysoitavissa yrityksissä. Pohjoismaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin on todettu korostavan ympäristön merkitystä. Tuloksista havaitaan myös, kuinka perusteollisuuden yritykset raportoivat ympäristöstä suhteessa vielä muita toimialoja enemmän. Kulutustavaratoimialan yrityksillä korostuu sidosryhmistä puolestaan asiakkaat. Näitä eroja voidaan selittää toimialojen luonteella.
Vaikka tutkielman tuloksista ei voida tehdä tilastollisia yleistyksiä, antavat tulokset kuitenkin selviä viitteitä siitä, että toimialalla on vaikutusta yhteiskuntavastuuraporttien sisältöön, ja tämä tulisi ottaa huomioon muun muassa yhteiskuntavastuuraportointia koskevaa lainsäädäntöä ja standardeja valmisteltaessa.
Tutkielman tutkimusaineistona käytetään kahdentoista suomalaisen pörssiyhtiön tilikautta 2015 koskevia yhteiskuntavastuuraportteja kolmelta eri toimialalta. Tutkielma toteutetaan teorialähtöisenä sisällönanalyysina, jossa ohjaavana teoriana on sidosryhmäteoria. Yhteiskuntavastuuraporttien sisältöä kategorisoidaan ja mitataan sen perusteella, kuinka suuri osuus raportin kokonaispituudesta käsittelee mitäkin sidosryhmää koskevia asioita. Tämän jälkeen aineisto analysoidaan käyttämällä apuna Mitchellin, Aglen ja Woodin (1997) kehittämää mallia sidosryhmien ominaisuuksista ja tärkeydestä.
Analysoitujen yhteiskuntavastuuraporttien perusteella voidaan todeta, että kyseiset yritykset julkaisevat raporteillaan eniten ympäristöä, asiakkaita, henkilöstöä ja toimittajia koskevaa asiasisältöä. Ympäristöä lukuun ottamatta, nämä kaikki sidosryhmät ovat yrityksen kannalta ensisijaisia tai strategisia sidosryhmiä, jotka ovat taloudellisesti sidoksissa yritykseen. Havainnot tukevat instrumentaalisen sidosryhmäteorian perusteella tehtyä oletusta. Ympäristöasioita koskeva laaja raportointi on linjassa aiemman pohjoismaisia yrityksiä koskevan tutkimuksen kanssa ja selittyy lisäksi suurilta osin GRI-raportointiviitekehyksen laajalla käytöllä analysoitavissa yrityksissä. Pohjoismaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin on todettu korostavan ympäristön merkitystä. Tuloksista havaitaan myös, kuinka perusteollisuuden yritykset raportoivat ympäristöstä suhteessa vielä muita toimialoja enemmän. Kulutustavaratoimialan yrityksillä korostuu sidosryhmistä puolestaan asiakkaat. Näitä eroja voidaan selittää toimialojen luonteella.
Vaikka tutkielman tuloksista ei voida tehdä tilastollisia yleistyksiä, antavat tulokset kuitenkin selviä viitteitä siitä, että toimialalla on vaikutusta yhteiskuntavastuuraporttien sisältöön, ja tämä tulisi ottaa huomioon muun muassa yhteiskuntavastuuraportointia koskevaa lainsäädäntöä ja standardeja valmisteltaessa.