Metallimusiikkiyhteisö alakulttuuriteorian näkökulmasta Suomessa : kvantitatiivinen analyysi metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisista ja poliittisista asenteista merkkinä suomalaisen metallimusiikkialakulttuurin olemassaolosta

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena ovat suomalaiset metallimusiikin kuuntelijat ja suomalaisen metallimusiikkiyhteisön tutkiminen alakulttuuriteorian näkökulmasta. Tutkimus käsittelee kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin suomalaisten metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä, arvoja ja asenteita. Tutkimuskysymykseni on, muodostaako suomalainen metallimusiikkiyhteisö oman alakulttuurinsa metallimusiikin kuuntelijoiden mielipiteiden, arvojen ja asenteiden perusteella.

Musiikin poliittinen merkitys liittyy sen kykyyn muokata ja muodostaa yksilöiden ja ryhmien identiteettiä, ja muodostaa demokraattisen keskustelun areenoita. Musiikilla voidaan mahdollistaa yhteisöllinen poliittinen toiminta. Alakulttuuriteoria käsittelee yhteiskunnan sellaisia kulttuurisia yhteisöjä, jotka omaksuvat kulttuuriartikkeleille poikkeuksellisia, omanlaisia käyttötarkoituksia. Yleensä tuo kulttuurin muoto on musiikki. Alakulttuurien tyyli muokkaa ja muuttaa alkuperäisten kulttuuriartikkeleiden merkityksiä, ja haastaa tällöin valtakulttuurin vallitsevan hegemonian. Alakulttuurit koostuvat teorian mukaan yhteiskunnan ulkopuolelle jääneistä tai jättäytyneistä nuorista, jotka haastavat vallitsevan hegemonian omilla tyylillisillä valinnoillaan.

Tutkielman aineistona käytän keräämääni kyselytutkimusaineistoa, jonka kohdistin metallimusiikin kuuntelijoille helmikuun 2017 aikana. Kyselylomakkeen sähköistä linkkiä jakoivat Inferno- ja Imperiumi-verkkolehdet, ja sitä jaettiin Facebook-ryhmissä ja sähköpostilistoilla. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 4161. Kyselytutkimus jakautuu kolmeen osioon: ensimmäisessä kartoitettiin vastaajien metallimusiikin kuuntelutottumuksia ja -mieltymyksiä, toisessa yhteiskunnallista aktiivisuutta ja poliittisia sekä yhteiskunnallisia arvoja ja mielipiteitä, ja viimeisessä osiossa kysyttiin vastaajien taustatiedot, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja asuinpaikka. Vertailuaineistona käytän valikoiden Eduskuntavaalitutkimus 2015 –aineistoa, jossa tutkittiin suomalaisten poliittisia kantoja, mielipiteitä ja äänestyskäyttäytymistä vuoden 2015 vaalien jälkeen.

Kyselytutkimuksessa hankittu aineisto analysoitiin kvantitatiivisin metodein. Vastaajia kuvattiin kuvailevilla ristiintaulukoinneilla ja frekvenssijakaumilla. Kansalaisaktiivisuutta ja mielipiteitä sekä arvoja selittäviä tekijöitä kartoitettiin lineaaristen ja logististen regressioanalyysien avulla. Pääkomponenttianalyysillä selvitettiin metallimusiikin kuuntelijoiden piileviä arvoja ja asenteita.

Tutkimuksen perusteella metallimusiikin kuuntelijat eivät muodosta Suomessa homogeenistä alakulttuuria, joka haastaisi tyylillään hegemonisen valtakulttuurin. Tyypillinen metallimusiikin kuuntelija on 25-34-vuotias mies, joka asuu Uudellamaalla esikaupungissa tai lähiössä. Tyypillinen metallimusiikin kuuntelija on työelämässä ja työskentelee yleensä teknillisellä alalla. Poliittisesti metallimusiikin kuuntelija sijoittaa itsensä usein vasemmistoon ja keski- tai työväenluokkaan, seuraa politiikkaa ja on kiinnostunut politiikasta.

Metallimusiikin kuuntelijat ovat halukkaita osallistumaan tai osallistuvat kansalaisaktivismiin tai kansalaistottelemattomuuteen enemmän kuin vertailuaineiston suomalaiset. Metallimusiikkifanien äänestyskäyttäytymisessä ei ole muihin verrattuna havaittavissa olevia poikkeavuuksia. Pääkomponenttianalyysillä mielipideväittämistä löytyi kolme pääkomponenttia: konservatiivisuuskomponentti, markkinatalouspolitiikkakomponentti ja puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kansainvälistymisen komponentti. Lineaaristen regressioanalyysien perusteella ei pääfaktoreille sijoittumiselle löytynyt sellaisia selittäviä tekijöitä, jotka olisivat olleet alakulttuurispesifejä tai perustelleet metallimusiikkifanien mielipiteiden kautta suomalaisen metallimusiikkiyhteisön alakulttuurimaisuutta. Mielipiteiltään metallimusiikin kuuntelijoiden ovat heterogeenisiä, eikä alakulttuuriteoriahypoteesi saa vahvistusta.

Metallimusiikin kuuntelijat osoittautuivat kvantitatiivisen analyysin perusteella tässä kyselytutkimuksessa hyvin heterogeeniseksi ryhmäksi, jossa ei ilmennyt alakulttuurimaisuuksia, kuin osin puoluekannatuksessa ja etenkin kansalaisaktiivisuudessa. Metallimusiikin kuunteleminen läpileikkaa suomalaisen yhteiskunnan, ja metallimusiikin kuuntelijoita löytyy kaikista sosioekonomisista ryhmistä Suomessa.