Oireilun yhteys 8.–9.–luokkalaisten opiskeluhuollon palveluiden käyttöön
Varuhin, Elina (2017)
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012849
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten oireilua ja opiskeluhuollon palvelujen käyttöä sekä tutkia oireilun ja taustatekijöiden yhteyttä 8.-9.-luokkalaisten opiskeluhuollon palvelujen käynteihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2015 Kouluterveyskyselyä 8. ja 9. luokan oppilaiden osalta (n=49322). Aineisto analysoitiin pojille ja tytöille erikseen. Aineiston kuvailussa käytettiin prosenttiosuuksia ja frekvenssejä sekä keski- ja hajontalukuja. Muuttujien välisten yhteyksien tarkasteluun käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä ja t-testiä. Logistista regressioanalyysiä käytettiin opiskeluhuollon palvelujen käyttöön yhteydessä olevien tekijöiden selvittämiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poikien ja tyttöjen yleisimmät oireet olivat väsymys ja heikotus, vaikeudet päästä uneen sekä heräileminen öisin. Pojista 8% ja tytöistä 16% kärsi lähes päivittäin univaikeuksista, ja väsyneisyyttä raportoi 10% pojista ja 21% tytöistä. Ylipainoiset oireilivat normaalipainoisia enemmän ja myös alipainoisilla ilmeni joitain oireita normaalipainoisia enemmän. Vanhempien työttömyys ja matala koulutustaso olivat yhteydessä runsaampaan oireiluun. Parempi taloudellinen tilanne oli puolestaan yhteydessä vähäisempään oireiluun. Oireilua raportoitiin enemmän muissa perhemuodoissa kuin ydinperheessä asuvilla.
Tarkasteltaessa oireilun ja taustatekijöiden yhteyttä opiskeluhuollon palveluiden käyttöön, tutkimuksen tulokset osoittivat, että univaikeudet olivat yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön sekä pojilla että tytöillä. Poikien raportoimista oireista päivittäinen ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset olivat myös yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön. Tytöillä vastaavasti jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ja väsymys tai heikotus olivat yhteydessä opiskeluhuollon palveluiden käyttöön. Taustatekijöistä pojilla ylipaino, vain toisen tai molempien vanhempien työttömyys tai pakkoloma sekä asuminen muutoin kuin ydinperheessä tai vuorotellen vanhemmillaan olivat yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön. Tytöillä vastaavasti ylipaino, toisen vanhemman työttömyys tai pakkoloma, asuminen muutoin kuin ydin-perheessä olivat yhteydessä opiskeluhuollon palvelujen käynteihin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että univaikeudet, sekä väsymys ja heikotus ovat 8.-ja 9.-luokkalaisten merkittävimmät oireet, ja nämä ovat myös yhteydessä opiskeluhuollon palveluiden runsaampaan käyttöön.
ABSTRACT
The Association between Background Factors and Symptoms to School Health Service Use of Finnish Secondary School Students
The purpose of this study was to describe the symptoms and use of student health care services of the 8th and 9th grade students and how their background factors and symptoms are related to their use of student health care services. The data used in this study were collected from The School Health Promotion (n = 49322) carried out by the National Institute for Health and Welfare (THL). The data were analyzed by gender for boys and girls separately. The data were described using percentages and frequencies with mean and standard deviation values. The associations between different factors were examined by using cross tabulations, t-test, chi-square test and logistic regression analyses.
The most common symptoms reported by the students were tiredness, difficulties in getting sleep and waking up at night. 8% of the boys and 16% of the girls suffered from sleep problems almost daily, and tiredness was reported by 10% of the boys and 21% of the girls. The study shows a clear association between the students' background factors and symptoms. Overweight and underweight students had more symptoms than normal weight students. Students also had more symptoms when at least one of the parents was unemployed. A better financial situation of the family was associated with lesser symptoms. Students living in nuclear families had less symptoms than those who live in other types of families. In addition, a low level of parental education was associated with an increased number of symptoms.
When looking at the students who had used at least two different student health care services (nurse, doctor, curator, psychologist), other than health checks, it is clear that difficulties in getting sleep and waking up at night were related to the use of student health care services. In addition, irritability among the boys and fatigue, tension and nervousness among the girls were related to their use of student health care services. The background factors that affected the use of student health care services were overweight, unemployment of a parent and living outside the nuclear family.
In conclusion, the most significant symptoms of the 8th and 9th grade students were tiredness, difficulties in getting sleep and waking up at night. Moreover, these symptoms were related to the students’ increased use of student health care services.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poikien ja tyttöjen yleisimmät oireet olivat väsymys ja heikotus, vaikeudet päästä uneen sekä heräileminen öisin. Pojista 8% ja tytöistä 16% kärsi lähes päivittäin univaikeuksista, ja väsyneisyyttä raportoi 10% pojista ja 21% tytöistä. Ylipainoiset oireilivat normaalipainoisia enemmän ja myös alipainoisilla ilmeni joitain oireita normaalipainoisia enemmän. Vanhempien työttömyys ja matala koulutustaso olivat yhteydessä runsaampaan oireiluun. Parempi taloudellinen tilanne oli puolestaan yhteydessä vähäisempään oireiluun. Oireilua raportoitiin enemmän muissa perhemuodoissa kuin ydinperheessä asuvilla.
Tarkasteltaessa oireilun ja taustatekijöiden yhteyttä opiskeluhuollon palveluiden käyttöön, tutkimuksen tulokset osoittivat, että univaikeudet olivat yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön sekä pojilla että tytöillä. Poikien raportoimista oireista päivittäinen ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset olivat myös yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön. Tytöillä vastaavasti jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ja väsymys tai heikotus olivat yhteydessä opiskeluhuollon palveluiden käyttöön. Taustatekijöistä pojilla ylipaino, vain toisen tai molempien vanhempien työttömyys tai pakkoloma sekä asuminen muutoin kuin ydinperheessä tai vuorotellen vanhemmillaan olivat yhteydessä lisääntyneeseen opiskeluhuollon palvelujen käyttöön. Tytöillä vastaavasti ylipaino, toisen vanhemman työttömyys tai pakkoloma, asuminen muutoin kuin ydin-perheessä olivat yhteydessä opiskeluhuollon palvelujen käynteihin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että univaikeudet, sekä väsymys ja heikotus ovat 8.-ja 9.-luokkalaisten merkittävimmät oireet, ja nämä ovat myös yhteydessä opiskeluhuollon palveluiden runsaampaan käyttöön.
ABSTRACT
The Association between Background Factors and Symptoms to School Health Service Use of Finnish Secondary School Students
The purpose of this study was to describe the symptoms and use of student health care services of the 8th and 9th grade students and how their background factors and symptoms are related to their use of student health care services. The data used in this study were collected from The School Health Promotion (n = 49322) carried out by the National Institute for Health and Welfare (THL). The data were analyzed by gender for boys and girls separately. The data were described using percentages and frequencies with mean and standard deviation values. The associations between different factors were examined by using cross tabulations, t-test, chi-square test and logistic regression analyses.
The most common symptoms reported by the students were tiredness, difficulties in getting sleep and waking up at night. 8% of the boys and 16% of the girls suffered from sleep problems almost daily, and tiredness was reported by 10% of the boys and 21% of the girls. The study shows a clear association between the students' background factors and symptoms. Overweight and underweight students had more symptoms than normal weight students. Students also had more symptoms when at least one of the parents was unemployed. A better financial situation of the family was associated with lesser symptoms. Students living in nuclear families had less symptoms than those who live in other types of families. In addition, a low level of parental education was associated with an increased number of symptoms.
When looking at the students who had used at least two different student health care services (nurse, doctor, curator, psychologist), other than health checks, it is clear that difficulties in getting sleep and waking up at night were related to the use of student health care services. In addition, irritability among the boys and fatigue, tension and nervousness among the girls were related to their use of student health care services. The background factors that affected the use of student health care services were overweight, unemployment of a parent and living outside the nuclear family.
In conclusion, the most significant symptoms of the 8th and 9th grade students were tiredness, difficulties in getting sleep and waking up at night. Moreover, these symptoms were related to the students’ increased use of student health care services.