Kuudesluokkalaisen minäkuva koululaisena
Saari, Jenni (2017)
Saari, Jenni
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711292825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711292825
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on kuudesluokkalaisen minäkuva koululaisena. Tutkimuksessa kuvataan niitä käsityksiä, joita kuudesluokkalaisilla on itsestään ja omista luonteenpiirteistään. Aihetta on tutkittu suomalaisessa peruskoulussa melko vähän ja minäkuva on pääasiassa liitetty johonkin erikoiseen tai merkittävään elämäntapahtumaan. Oppilaan henkinen hyvinvointi ja minäkuvan kehittymisen tukeminen kuuluvat koulun tehtäviin, minkä vuoksi aiheen tutkiminen oli perusteltua.
Tutkimukseen osallistui 31 kuudesluokkalaista oppilasta eräästä länsisuomalaisesta koulusta. Tutkimuksellisena lähestymistapana tukeuduttiin fenomenografiaan, koska tutkimuksen kohteena olivat oppilaiden erilaiset käsitykset minäkuvastaan. Aineisto koostui tuotetuista dokumenteista, jotka tässä tutkimuksessa olivat oppilaiden tekemät minäkuvatehtävät. Tehtävässä oppilaiden tuli tunnistaa ja arvioida annetuista vaihtoehdoista omia piirteitään. Tämän jälkeen heidän tuli valita näistä piirteistä keskeisimmät palapelipohjaan. Aineisto analysoitiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin sisällön erittelyä ja toisessa vaiheessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysin myötä tutkimuksen tuloksena muodostettiin viisi erilaista minäkuvatyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: Koululainen, Ystävä, Hyvinvoiva, Tukea tarvitseva ja Seikkailija.
Tutkimuksessa havaittiin kuudesluokkalaisten minäkuvan olevan positiivinen, ja he kokivat omaavansa enemmän positiivisia kuin negatiivisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Lisäksi tulokset osoittivat minäkuvan olevan hyvin yksilöllinen. Tulosten perusteella on havaittavissa jokaisen oppilaan erilaisuus ja yksilöllisyys, ja niiden vaikutukset opettajan työhön. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että opettajan työssä tärkeää ovat oppilaiden tunteminen ja oppilaisiin tutustuminen, oppilaiden vahvuuksien tiedostaminen ja hyödyntäminen sekä heikkouksien tukeminen ja vahvistaminen. Tutkimustulokset raottavat keskustelua oppilaiden mielen ja persoonallisuuden kehityksen tiedostamisen tärkeydestä, ja opettajien mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.
Tutkimukseen osallistui 31 kuudesluokkalaista oppilasta eräästä länsisuomalaisesta koulusta. Tutkimuksellisena lähestymistapana tukeuduttiin fenomenografiaan, koska tutkimuksen kohteena olivat oppilaiden erilaiset käsitykset minäkuvastaan. Aineisto koostui tuotetuista dokumenteista, jotka tässä tutkimuksessa olivat oppilaiden tekemät minäkuvatehtävät. Tehtävässä oppilaiden tuli tunnistaa ja arvioida annetuista vaihtoehdoista omia piirteitään. Tämän jälkeen heidän tuli valita näistä piirteistä keskeisimmät palapelipohjaan. Aineisto analysoitiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin sisällön erittelyä ja toisessa vaiheessa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysin myötä tutkimuksen tuloksena muodostettiin viisi erilaista minäkuvatyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: Koululainen, Ystävä, Hyvinvoiva, Tukea tarvitseva ja Seikkailija.
Tutkimuksessa havaittiin kuudesluokkalaisten minäkuvan olevan positiivinen, ja he kokivat omaavansa enemmän positiivisia kuin negatiivisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Lisäksi tulokset osoittivat minäkuvan olevan hyvin yksilöllinen. Tulosten perusteella on havaittavissa jokaisen oppilaan erilaisuus ja yksilöllisyys, ja niiden vaikutukset opettajan työhön. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että opettajan työssä tärkeää ovat oppilaiden tunteminen ja oppilaisiin tutustuminen, oppilaiden vahvuuksien tiedostaminen ja hyödyntäminen sekä heikkouksien tukeminen ja vahvistaminen. Tutkimustulokset raottavat keskustelua oppilaiden mielen ja persoonallisuuden kehityksen tiedostamisen tärkeydestä, ja opettajien mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.