Pakolaisten nimeäminen uutisoinnissa
Jääskeläinen, Camilla (2017)
2017
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711272808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711272808
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkin pakolaisten nimeämistä uutisoinnissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisilla sanoilla pakolaisiin viitataan? 2) Onko pääkaupunkiseudun ja Lapin alueen pakolaisuutisoinnissa eroa? 3) Onko pakolaisuutisointi muuttunut elokuun 2015 ja tammikuun 2016 välillä? Tutkimuksen alkuhypoteesi oli, että pakolaisten nimeämisen laadussa olisi alueellista eroa, koska pakolaisten eniten käyttämät rajanylityspaikat sijaitsevat Lapissa, ja eroa ajankohtien välillä, koska uutenavuonna 2016 suurten joukkojen ulkomaalaisia miehiä uutisoitiin ahdistelleen useita kantaväestöön kuuluvia naisia. Illan ja yön tapahtumista tehtiinkin yli 500 rikosilmoitusta, joista noin 40 koski seksuaalista häirintää.
Aineistona on kaikki pakolaisia käsittelevät uutiset Helsingin Sanomista ja Lapin Kansasta elokuun 2015 viimeiseltä ja tammikuun 2016 ensimmäiseltä kokonaiselta viikolta. Uutisista on poimittu pakolaisiin viittaavia lekseemejä yhteensä 146 kappaletta. Lekseemien esiintymiä on 1 087.
Tutkimuksen toteutus perustuu korpusmetodeihin. Poimittu aineisto siirrettiin tietokantaohjelmaan sen yksityiskohtaista analyysia varten. Lekseemit jaettiin niiden yhteisten merkityspiirteiden perusteella kahteentoista kategoriaan, jotka ovat Virallinen termi, Deiktiset ja indefiniittiset, Ihmisyys, Aktiivinen toimija, Sukupuoli, Henkilönnimi, Kansallisuus, Ikä, Uhri, Sukulaisuus, Vertainen ja Muut. Lekseemejä ja niiden esiintymisympäristöjä tutkittiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin kriteerein, jotta nähtiin, miten, milloin ja missä niitä käytettiin.
Tutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudun uutisointi on hieman empaattisempaa kuin Lapin uutisointi. Pohjoisessa näytetään omaksutun aihetta koskien neutraalimpi kirjoitustyyli. Kesän 2015 ja talven 2016 uutisoinnin vertailut osoittavat kielenkäytön painopisteen säilynen neutraalin virallisena. Tästä voi päätellä, että lehtien pyrkimys on radikaaleistakin tapahtumista riippumatta säilyttää asiallisuutensa ja tekstityypille ominaisen neutraali tyylinsä.
Aineistona on kaikki pakolaisia käsittelevät uutiset Helsingin Sanomista ja Lapin Kansasta elokuun 2015 viimeiseltä ja tammikuun 2016 ensimmäiseltä kokonaiselta viikolta. Uutisista on poimittu pakolaisiin viittaavia lekseemejä yhteensä 146 kappaletta. Lekseemien esiintymiä on 1 087.
Tutkimuksen toteutus perustuu korpusmetodeihin. Poimittu aineisto siirrettiin tietokantaohjelmaan sen yksityiskohtaista analyysia varten. Lekseemit jaettiin niiden yhteisten merkityspiirteiden perusteella kahteentoista kategoriaan, jotka ovat Virallinen termi, Deiktiset ja indefiniittiset, Ihmisyys, Aktiivinen toimija, Sukupuoli, Henkilönnimi, Kansallisuus, Ikä, Uhri, Sukulaisuus, Vertainen ja Muut. Lekseemejä ja niiden esiintymisympäristöjä tutkittiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin kriteerein, jotta nähtiin, miten, milloin ja missä niitä käytettiin.
Tutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudun uutisointi on hieman empaattisempaa kuin Lapin uutisointi. Pohjoisessa näytetään omaksutun aihetta koskien neutraalimpi kirjoitustyyli. Kesän 2015 ja talven 2016 uutisoinnin vertailut osoittavat kielenkäytön painopisteen säilynen neutraalin virallisena. Tästä voi päätellä, että lehtien pyrkimys on radikaaleistakin tapahtumista riippumatta säilyttää asiallisuutensa ja tekstityypille ominaisen neutraali tyylinsä.