Sydänlasten vanhempien terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Joensuu, Miia (2017)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Joensuu, Miia
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711272805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711272805
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sydänlasten vanhempien terveyteen liittyvää elämänlaatua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Sydänlasten vanhempien terveyteen liittyvää elämänlaatua ei tiettävästi ole tutkittu Suomessa. Myös kansainvälisesti tutkittua tietoa on vain vähän.
Tutkimuksen aineistona oli sydänlasten vanhempien (n=112) vastaukset. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti vuoden 2016 aikana. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin yleisellä elämänlaatu RAND-36 -mittarilla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi-, prosentti-, keskiarvo-, keskihajonta- mediaani- sekä kvartiili-lukuja. Muuttujien välisten yhteyksien tarkastelussa käytettiin t-testiä, varianssianalyysiä, Mann Whitneyn U-testiä sekä Kruskall Wallisin H-testiä.
Lapsen sydänsairaudella on vaikutusta vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Vanhemmat arvioivat oman fyysisen toimintakykynsä, fyysisen roolitoimintansa ja sosiaalisen toimintakykynsä hyväksi elämänlaadun osa-alueilla. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikointa vanhempien arvion mukaan tarmokkuuden, koetun terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin osaalueilla. Vanhemmista 81% arvioi tämän hetkisen terveydentilansa hyväksi ja 18% arvioi tämän hetkisen terveydentilansa huonoksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että äitien terveyteen liittyvä elämänlaatu on heikompi kuin isien kokema terveyteen liittyvä elämänlaatu. Äidit kokivat, että heidän tarmokkuutensa, sosiaalinen toimintakykynsä ja koettu terveytensä oli heikentynyt enemmän kuin isien. Parisuhteessa elävillä vanhemmilla oli parempi psyykkinen hyvinvointi kuin ei-parisuhteessa elävillä. Poikalasten vanhemmat kokivat sosiaalisen toimintakyvyn heikommaksi kuin tyttölasten vanhemmat. Sydänsairaan lapsen ikä oli yhteydessä vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat kokivat, että heidän tarmokkuutensa ja psyykkinen hyvinvointinsa olivat heikentyneet. Terveydentilansa huonoksi arvioineiden vanhempien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikompaa kuin niiden vanhempien, jotka arvioivat terveydentilansa hyväksi.
Tulosten mukaan lapsen sydänsairaudella on vaikutusta vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sydänlasten vanhempien elämänhallinnan tukemiseen.
Tutkimuksen aineistona oli sydänlasten vanhempien (n=112) vastaukset. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti vuoden 2016 aikana. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin yleisellä elämänlaatu RAND-36 -mittarilla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi-, prosentti-, keskiarvo-, keskihajonta- mediaani- sekä kvartiili-lukuja. Muuttujien välisten yhteyksien tarkastelussa käytettiin t-testiä, varianssianalyysiä, Mann Whitneyn U-testiä sekä Kruskall Wallisin H-testiä.
Lapsen sydänsairaudella on vaikutusta vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Vanhemmat arvioivat oman fyysisen toimintakykynsä, fyysisen roolitoimintansa ja sosiaalisen toimintakykynsä hyväksi elämänlaadun osa-alueilla. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikointa vanhempien arvion mukaan tarmokkuuden, koetun terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin osaalueilla. Vanhemmista 81% arvioi tämän hetkisen terveydentilansa hyväksi ja 18% arvioi tämän hetkisen terveydentilansa huonoksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että äitien terveyteen liittyvä elämänlaatu on heikompi kuin isien kokema terveyteen liittyvä elämänlaatu. Äidit kokivat, että heidän tarmokkuutensa, sosiaalinen toimintakykynsä ja koettu terveytensä oli heikentynyt enemmän kuin isien. Parisuhteessa elävillä vanhemmilla oli parempi psyykkinen hyvinvointi kuin ei-parisuhteessa elävillä. Poikalasten vanhemmat kokivat sosiaalisen toimintakyvyn heikommaksi kuin tyttölasten vanhemmat. Sydänsairaan lapsen ikä oli yhteydessä vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat kokivat, että heidän tarmokkuutensa ja psyykkinen hyvinvointinsa olivat heikentyneet. Terveydentilansa huonoksi arvioineiden vanhempien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikompaa kuin niiden vanhempien, jotka arvioivat terveydentilansa hyväksi.
Tulosten mukaan lapsen sydänsairaudella on vaikutusta vanhempien terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sydänlasten vanhempien elämänhallinnan tukemiseen.