Kustannustietoinen päätöksenteko kunnan palvelutuotannossa : case Hämeenlinnan lasten ja nuorten palvelut
Kontio, Reetta (2017)
Kontio, Reetta
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711202732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711202732
Tiivistelmä
Suomen kuntasektori on taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Jotta kestävän ja vakaan taloudellisen pohjan saavuttaminen on mahdollista suurten muutosten keskellä, tulee kuntien kehittää toimintaansa. Suuria muutoksia kuntien toimintaympäristöön tuovat muun muassa tuleva maakunta- ja sote-uudistus. Tulevien valtakunnallisten uudistusten keskeneräisyys ja merkittävät muutokset koskien kunnan itsehallinnollista asemaa synnyttävät kuntien toimintaan epävarmuutta, joka haastaa kuntien toiminnan kehittämistä ja tehostamista. Toisaalta uudistukset antavat kunnille mahdollisuuden kehittää kunnan palvelutuotantoon jääviä palveluita, kuten perusopetusta ja varhaiskasvatusta.
Tutkielman tavoitteena on määritellä kustannustietoisuutta käsitteenä kuntasektorin näkökulmasta, selvittää miten kustannustietoisuus vaikuttaa päätöksentekoon sekä selittää kustannustietoisuuden ja sen tarpeen monitulkintaisuutta päätöksenteossa. Kustannustietoisuutta voidaan tässä kontekstissa ja aiemman tutkimuksen perusteella luonnehtia kunnan toiminnasta seuraavien kustannusten ymmärtämiseksi. Tutkielmassa on niin käsitteellis-teoreettisen tutkimuksen kuin hermeneuttisen tutkimusotteen piirteitä, vaikka tutkimus ei edusta puhtaasti kumpaakaan suuntausta. Kustannustietoisuuden määrittelyssä hyödynnetään käsitteellis-teoreettista otetta, mutta yleisesti lähestytään kustannustietoisuutta ja sen vaikutusta päätöksentekoon hermeneuttisen otteen avulla.
Empiirinen osio toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastatteluaineisto kerättiin tutkimuksen kohteeksi valitussa Hämeenlinnan kaupungissa. Hämeenlinnan kaupunki on hyvä case, koska strategiassa ohjaavaksi tavoitteeksi on nostettu kestävä talous ja strategisissa asiakirjoissa nousee esille kustannustietoisuus. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluista vastaaville henkilöille ja lautakunnan edustajalle. Haastateltavina olivat poliittisen päätöksenteon edustaja, tilaajan ja tuottajan edustajat sekä palveluyksiköiden esimiehiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kustannustietoisuus tarkoittaa kuntasektorilla ymmärrystä, että toiminnasta seuraa kustannuksia ja kustannukset ovat erilaisia riippuen tehdystä valinnasta päätöksenteossa. Kustannustietoisuuden hyödyntäminen päätöksenteossa on pitkälti riippuvainen päätöksentekijästä, sillä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ei ole mahdollista päätöksenteossa arvioida ja käsitellä, kuten päätöksenteon teoria osoittaa. Kustannustietoisuuteen ja sen vaikutuksiin päätöksenteossa liittyy monitulkintaisuutta. Sekä teoria, että haastattelut osoittavat, että päätöksentekijä arvioi vaihtoehtoja omista lähtökohdistaan; omalla kokemuksellaan, arvomaailmallaan ja käytössään olevilla resursseillaan käsitellä tietoa. Lisäksi kustannustietoisuuteen liittyy erilaisia tulkintoja riippuen siitä, missä roolissa henkilö kunnassa toimii. Kustannustietoisuuden lisäämiseen vaikuttavat henkilöstön talousosaaminen ja halukkuus hyödyntää taloustietoa päätöksenteon tukena. Myös erilaisten koulutusten nähtiin kehittävän kustannustietoisuutta. Koulutusta tarvitaan myös poliittisen päätöksenteon edustajille.
Tutkielman tavoitteena on määritellä kustannustietoisuutta käsitteenä kuntasektorin näkökulmasta, selvittää miten kustannustietoisuus vaikuttaa päätöksentekoon sekä selittää kustannustietoisuuden ja sen tarpeen monitulkintaisuutta päätöksenteossa. Kustannustietoisuutta voidaan tässä kontekstissa ja aiemman tutkimuksen perusteella luonnehtia kunnan toiminnasta seuraavien kustannusten ymmärtämiseksi. Tutkielmassa on niin käsitteellis-teoreettisen tutkimuksen kuin hermeneuttisen tutkimusotteen piirteitä, vaikka tutkimus ei edusta puhtaasti kumpaakaan suuntausta. Kustannustietoisuuden määrittelyssä hyödynnetään käsitteellis-teoreettista otetta, mutta yleisesti lähestytään kustannustietoisuutta ja sen vaikutusta päätöksentekoon hermeneuttisen otteen avulla.
Empiirinen osio toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastatteluaineisto kerättiin tutkimuksen kohteeksi valitussa Hämeenlinnan kaupungissa. Hämeenlinnan kaupunki on hyvä case, koska strategiassa ohjaavaksi tavoitteeksi on nostettu kestävä talous ja strategisissa asiakirjoissa nousee esille kustannustietoisuus. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten palveluista vastaaville henkilöille ja lautakunnan edustajalle. Haastateltavina olivat poliittisen päätöksenteon edustaja, tilaajan ja tuottajan edustajat sekä palveluyksiköiden esimiehiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kustannustietoisuus tarkoittaa kuntasektorilla ymmärrystä, että toiminnasta seuraa kustannuksia ja kustannukset ovat erilaisia riippuen tehdystä valinnasta päätöksenteossa. Kustannustietoisuuden hyödyntäminen päätöksenteossa on pitkälti riippuvainen päätöksentekijästä, sillä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ei ole mahdollista päätöksenteossa arvioida ja käsitellä, kuten päätöksenteon teoria osoittaa. Kustannustietoisuuteen ja sen vaikutuksiin päätöksenteossa liittyy monitulkintaisuutta. Sekä teoria, että haastattelut osoittavat, että päätöksentekijä arvioi vaihtoehtoja omista lähtökohdistaan; omalla kokemuksellaan, arvomaailmallaan ja käytössään olevilla resursseillaan käsitellä tietoa. Lisäksi kustannustietoisuuteen liittyy erilaisia tulkintoja riippuen siitä, missä roolissa henkilö kunnassa toimii. Kustannustietoisuuden lisäämiseen vaikuttavat henkilöstön talousosaaminen ja halukkuus hyödyntää taloustietoa päätöksenteon tukena. Myös erilaisten koulutusten nähtiin kehittävän kustannustietoisuutta. Koulutusta tarvitaan myös poliittisen päätöksenteon edustajille.