Kenen kaupunki ja kuinka sitä kysytään? : etnografinen tutkielma kapinallisesta kaupunkilaisuudesta Pispalan Kenen kaupunki? -kampanjassa
Ollikainen, Dimitri (2017)
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711202726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711202726
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Pispalassa vuosina 2014-2015 käyty Kenen kaupunki? -tilakamppailu. Tarkastelen etnografisin menetelmin, kuinka tässä kamppailussa tuotetaan vaihtoehtoisia jäsennyksiä kaupunkilaisuudesta keinona turvata paikallisen kaupunginosa- ja kulttuuritoiminnan jatkuvuus, sekä estää kaupungin aikeet myydä yleishyödyllisessä käytössä olevia tiloja. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, minkälaista tämä tilakamppailun yhteydessä tuotettu kaupunkilaisuus on käytännössä.
Tutkimuksen keskeinen käsite on kansalaisuuden käsitteestä johdettu kapinallisen kaupunkilaisuuden käsite. Kapinallisen kaupunkilaisuuden käsitteellä viittaan paikallisesti muodostettuihin käsityksiin poliittisen yhteisön jäsenyydestä ja siihen kuuluvista oikeuksista ja velvoitteista. Yksi keskeinen tutkimustulokseni on, että tarkastelemassani tilakamppailussa juuri vaihtoehtoiset kaupunkilaisuuden jäsennykset ovat keskeinen keino vaikuttaa paikallisiin kulttuuri- ja asukastoiminnan mahdollisuuksiin.
Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu etnografisesta kenttäaineistosta, joka on kerätty militantin etnografian perinteeseen nojaten, eli sitoutuen eettisesti ja moraalisesti tutkittavan yhteisön puolelle. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan vain tätä yhtä kamppailua, mutta kysymys kaupunkilaisuudesta poliittisen yhteisön jäsenyytenä koskettaa laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kaupunkilaisuuden ja kansalaisuuden käsitteet kytkeytyvät useisiin modernin demokratian peruskysymyksiin, kuten kysymyksiin yksilön ja yhteisön, alamaisuuden ja jäsenyyden, sekä keskustan periferian suhteesta.
Tutkimuksen tarkoitus on myös tuottaa hyödyllistä tietoa vastaavien yhteiskunnallisten kamppailujen tarpeisiin, esimerkiksi itsereflektion tueksi. Tutkimus tarjoaa myös mielenkiintoista perspektiiviä paikalliseen kaupunginosatoimintaan, sen monimutkaisiin järjestäytymisen tapoihin, sekä kunnallisen päätöksenteon ja modernistisen suunnittelun paikallisiin vaikutuksiin.
Tutkimuksen keskeinen käsite on kansalaisuuden käsitteestä johdettu kapinallisen kaupunkilaisuuden käsite. Kapinallisen kaupunkilaisuuden käsitteellä viittaan paikallisesti muodostettuihin käsityksiin poliittisen yhteisön jäsenyydestä ja siihen kuuluvista oikeuksista ja velvoitteista. Yksi keskeinen tutkimustulokseni on, että tarkastelemassani tilakamppailussa juuri vaihtoehtoiset kaupunkilaisuuden jäsennykset ovat keskeinen keino vaikuttaa paikallisiin kulttuuri- ja asukastoiminnan mahdollisuuksiin.
Pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu etnografisesta kenttäaineistosta, joka on kerätty militantin etnografian perinteeseen nojaten, eli sitoutuen eettisesti ja moraalisesti tutkittavan yhteisön puolelle. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan vain tätä yhtä kamppailua, mutta kysymys kaupunkilaisuudesta poliittisen yhteisön jäsenyytenä koskettaa laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kaupunkilaisuuden ja kansalaisuuden käsitteet kytkeytyvät useisiin modernin demokratian peruskysymyksiin, kuten kysymyksiin yksilön ja yhteisön, alamaisuuden ja jäsenyyden, sekä keskustan periferian suhteesta.
Tutkimuksen tarkoitus on myös tuottaa hyödyllistä tietoa vastaavien yhteiskunnallisten kamppailujen tarpeisiin, esimerkiksi itsereflektion tueksi. Tutkimus tarjoaa myös mielenkiintoista perspektiiviä paikalliseen kaupunginosatoimintaan, sen monimutkaisiin järjestäytymisen tapoihin, sekä kunnallisen päätöksenteon ja modernistisen suunnittelun paikallisiin vaikutuksiin.