"Saako tässä antaa pienen idean?" : tapaustutkimus Tredun pedagogisen toiminnan arviointitilaisuuksista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) pedagogisen toiminnan arviointitilaisuuksien organisointiprosessia ja toiminnan onnistumista. Tarkastelun kohteena oli erityisesti se, miten arviointitilaisuudet toteutettiin kahdella koulutusalalla (matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä sähköala) eri toimijoiden näkökulmasta (työelämän edustajat, opiskelijat sekä opetus- ja ohjaushenkilöstö) sekä arviointitilaisuuksien perusteella esiin nousseet menetelmään liittyvät kehittämiskohteet. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus tuottaa tietoa toiminnan kehittämistä varten.

Pedagogisen toiminnan arvioinnille asetettuja tavoitteita olivat Tredun laatukulttuurin kehittäminen ja siihen sitoutuminen, oppivan organisaation toimintakulttuurin vahvistaminen, opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön äänen kuuleminen, pedagogisen keskustelun lisääminen, hyvien käytänteiden jakaminen ja Tredun pedagogisen toiminnan arvioinnin mallin kehittäminen. Arviointitilaisuudet järjestettiin syyskuussa 2016 ja tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla kyseisiä tilaisuuksia sekä tilaisuudet järjestäneen työryhmän loppukatselmusta. Osallistujille lähetettiin myös kyselylomake, jossa he saivat mahdollisuuden arvioida tilaisuuksien onnistumista, omaa osallistumistaan sekä pienryhmätoiminnan toimivuutta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä mukaillen. Tutkimuslöydöksiä verrattiin Tredun asettamiin tavoitteisiin sekä Tredun työryhmän omaan tilaisuuksien onnistumisen arviointiin.

Tutkimustulokset jakautuivat kahteen eri kokonaisuuteen: tilaisuuksien suunnitteluun liittyviin tekijöihin ja osallisuuteen liittyviin tekijöihin. Tilaisuuksien suunnitteluun liittyviä tekijöitä olivat tilaisuuksien käytännön järjestelyt, pienryhmätoiminta ja tiedon hyödyntäminen. Organisointiprosessiin liittyvistä tekijöistä nousi selkeimmin esille ohjeistuksen ja tavoitteiden selkeän asettamisen merkitys, osallistujien roolien täsmentäminen, pienryhmien muodostamisen eri vaihtoehdot ja eri toimijoiden väliset valtasuhteet. Arviointilaisuudet ovat yksi palautteenannon kanava eri osapuolien välillä, mutta huomionarvoista on se, että palautteenanto suoraan kasvotusten ei aina ole helppoa osallistujien erilaisten taustojen vuoksi. Palautteenantoon liittyy kiinteästi myös tiedon hyödyntäminen. Tiedon hyödyntäminen ja siitä viestittäminen eri sidosryhmille nousi tutkimuksessa merkittävään asemaan, sillä kukaan kyselyyn vastanneista ei tiennyt miten arviointitilaisuuksissa esille tullutta tietoa oli tilaisuuksien jälkeen hyödynnetty. Sidosryhmien informoiminen on kuitenkin arviointiprosessien yksi tärkeimmistä vaiheista ja merkityksellistä etenkin osallistujille.

Osallisuuteen liittyviä tekijöitä olivat osallistujien valinta, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä osallistuminen kehittämistoimintaan. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistui etenkin näihin tekijöihin, sillä ne toivat esille osallistujien näkemykset arviointiprosessista. Aineistojen perusteella nousi esille erityisesti se, että eri osapuolien äänen kuuluviin saaminen on haastavaa. Tilaisuudet itsessään pyrkivät lisäämään osallisuutta ja pedagogista keskustelua sekä luomaan oppivan organisaation toimintakulttuuria, mutta aidon vuorovaikutuksen aikaansaaminen näyttäytyi joiltain osin ongelmallisena. Myös osallistujavalinnat nousivat selkeästi esille, sillä esimerkiksi osallistuneista opiskelijoista kaikki olivat joko aikuisopiskelijoita, lukiopohjaisessa koulutuksessa tai suorittivat kaksoistutkintoa. Eri taustoista tulevia opiskelijoita olisi kuitenkin hyvä saada osallistumaan vastaavanlaisiin tilaisuuksiin, jotta niissä ei tulisi esille vain hyvin menestyvien opiskelijoiden mielipiteet ja näkemykset. Tilaisuuksia järjestettäessä olisi hyvä ottaa huomioon eri osapuolien tavoitteet sekä syyt osallistua ja reagoida niihin asianmukaisesti. Näin myös osallistujajoukkoa voitaisiin saada monipuolisemmaksi.