Työnantajakuvan rakentuminen rekrytointiprosessissa

Abstract

Työmarkkinoita leimaa lisääntynyt kilpailu työvoimasta. Työelämään astuva Y-sukupolvi tuo rekrytoinnille haasteita erilaisine arvoineen, asenteineen ja tavoitteineen. Uusiin haasteisiin voidaan vastata panostamalla työnantajakuvaan. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, miten ulkoinen työnantajakuva rakentuu rekrytointiprosessissa. Tutkimuksessa tuodaan esille, mitä oleellisia seurauksia kohderyhmälle muodostuneesta työnantajakuvasta on, ja miksi organisaatioiden tulisi panostaa hakijakokemukseen.

Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty narratiivista haastattelua. Tutkimuskohteena ovat Y-sukupolveen kuuluvat työnhakijat, joiden kertomukset rekrytointikokemuksista ovat toimineet tutkimuksen empiirisenä aineistona. Tutkittavia työnhakijoita ei ole valittu hakemaansa työtehtävään, joten tarkastelun kohteena on ulkoinen työnantajakuva. Narratiiviset haastattelut on analysoitu sisällön analyysilla, yhdistäen kategorista ja holistista analyysitapaa. Tutkimusta ovat ohjanneet tulkinnallisen tieteenfilosofian ja sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu työnantajakuvan ja yrityskuvien rakentumisesta, työnantajakuvan instrumentaalisesta ja symbolisesta ulottuvuudesta, signaaliteoriasta ja yhteensopivuudesta organisaation kanssa. Tutkimuksen kontekstina toimivaa rekrytointiprosessia tarkastellaan hakijan näkökulmasta, jotta tutkittavan ilmiön kontekstisidonnainen tarkastelu mahdollistuu.

Työnantajakuvan rakentuminen on tiedon käsittelyn prosessi, johon vaikuttavat yksilön aiemmat kokemukset, asenteet, arvot ja näkemykset. Rekrytointiprosessissa hakija saa tietoa niin organisatorisista kuin ei-organisatorisista lähteistä. Merkittävimpiä tietolähteitä rekrytointiprosessissa ovat rekrytoija, organisaation työntekijät sekä virusmarkkinointi. Työnantajakuva rakentuu eri tietolähteistä saaduista signaaleista tehtyjen havaintojen ja arvioiden kautta. Hakijat arvioivat organisaation instrumentaalisia ja symbolisia piirteitä. Symboliset piirteet ovat Y-sukupolvelle tärkeämpiä, ja nämä piirteet liittyvät erityisesti organisaatiokulttuuriin, työyhteisöön, työhön ja työnhakuun ja organisaation arvostukseen. Instrumentaalisista piirteistä merkittävimpiä ovat organisaation fyysiset piirteet, yrityksen tarkoitus sekä työsuhdeasiat. Työnantajakuva on kokonaisarvio eri piirteistä ja rekrytointikokemuksesta.

Tutkimuksessa havaittiin työnantajakuvan olevan jatkuvasti muuttuva rakenne. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin työnantajakuvan moninaisuus, sillä yksilöllä voi olla organisaatiosta monia erilaisia työnantajakuvia. Työnantajakuvan merkitystä korostavat havainnot työnantajakuvan toimimisesta organisaation kilpailuetuna, joka voi vaikuttaa erityisesti organisaation rekrytointiin nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa syvennetään ymmärrystä työnantajakuvasta, sen rakentumisesta ja merkityksestä rekrytointiprosessissa. Tutkimuksen perusteella todettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita erityisesti yrityskuvien tutkimuskenttään.