Budjetointiprosessi muutostilanteessa : haasteita ja mahdollisuuksia – Tampereen kaupungin avo- ja asumispalvelut
Lehtinen, Erno (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711172721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711172721
Tiivistelmä
Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan Tampereen kaupungin avo- ja asumispalvelujen vuoden 2017 budjetointiprosessia. Tampereen kaupunki luopui vuosia käytössä olleesta tilaaja-tuottaja-mallista vuoden 2017 alussa. Vanhasta toimintamallista luopuminen käynnisti sisäisen organisaatiomuutoksen, jossa avo-ja asumispalveluiksi yhdistyivät Tampereen kaupungin alaisuudessa toimineet avopalvelujen toimintayksikkö ja kotihoidon ja asumispalvelujen toimintayksikkö. Yhdistymisen lisäksi avo- ja asumispalveluihin siirtyi entisen tilaajan toiminnoista merkittäviä ostopalveluihin liittyviä eriä.
Sisäisellä organisaatiomuutoksella oli suuri vaikutus vuoden 2017 budjetointiprosessille ja johdon laskentatoimen säännöille ja rutiineille. Toiminnan uudelleen organisoiminen aiheutti haasteita eripuolilla organisaatiokenttää, niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta. Muutosta toteutettiin nopealla aikataululla, joka osaltaan koettiin haasteellisena. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten kuntataloutta ohjataan ja mikä on talousarvion rooli ohjaamisen välineenä. Aineisto on kerätty haastatteluilla, joiden avulla on mahdollista selittää organisaatiomuutoksen vaikutuksia budjetointiprosessiin.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään budjetoinnin teoreettiseen taustaan ja teorioihin itse budjetoinnin taustalla. Näistä keskeisiä ovat päämies-agenttiteoria ja tilivelvollisuus. Organisaatiomuutosta ja sen vaikutuksia budjetointiprosessiin lähestytään uuden institutionalismin ja institutionaalisen muutoksen kautta. Tarkemmassa tarkastelussa on etenkin institutionaalinen muutos johdon laskentatoimen näkökulmasta.
Tutkielman tuloksien tuoma lisäarvo liittyy budjetointiprosessin kannalta haasteita aiheuttaneiden prosessien tunnistamiseen ja selittämiseen. Tuloksien avulla on mahdollista hahmottaa millaisia haasteita organisaatiomuutos voi aiheuttaa budjetointiprosessille Suomen mittakaavassa suuren kaupungin osalta. Tämä tieto voi tulevaisuudessa olla soveltuvilta osin käyttökelpoista, koska Suomen julkinen sektori on suurien muutospaineiden edessä.
Tutkittavan organisaation kannalta lisäarvo liittyy oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, joka on ollut yksi tutkimuksen lähtökohdista. Omaa toimintaa on mahdollista kehittää budjetointiprosessin näkökulmasta tuloksista esille nousseiden tekijöiden avulla. Tuloksia on mahdollista hyödyntää myös tilivelvollisuuden parantamisen näkökulmasta.
Sisäisellä organisaatiomuutoksella oli suuri vaikutus vuoden 2017 budjetointiprosessille ja johdon laskentatoimen säännöille ja rutiineille. Toiminnan uudelleen organisoiminen aiheutti haasteita eripuolilla organisaatiokenttää, niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta. Muutosta toteutettiin nopealla aikataululla, joka osaltaan koettiin haasteellisena. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten kuntataloutta ohjataan ja mikä on talousarvion rooli ohjaamisen välineenä. Aineisto on kerätty haastatteluilla, joiden avulla on mahdollista selittää organisaatiomuutoksen vaikutuksia budjetointiprosessiin.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään budjetoinnin teoreettiseen taustaan ja teorioihin itse budjetoinnin taustalla. Näistä keskeisiä ovat päämies-agenttiteoria ja tilivelvollisuus. Organisaatiomuutosta ja sen vaikutuksia budjetointiprosessiin lähestytään uuden institutionalismin ja institutionaalisen muutoksen kautta. Tarkemmassa tarkastelussa on etenkin institutionaalinen muutos johdon laskentatoimen näkökulmasta.
Tutkielman tuloksien tuoma lisäarvo liittyy budjetointiprosessin kannalta haasteita aiheuttaneiden prosessien tunnistamiseen ja selittämiseen. Tuloksien avulla on mahdollista hahmottaa millaisia haasteita organisaatiomuutos voi aiheuttaa budjetointiprosessille Suomen mittakaavassa suuren kaupungin osalta. Tämä tieto voi tulevaisuudessa olla soveltuvilta osin käyttökelpoista, koska Suomen julkinen sektori on suurien muutospaineiden edessä.
Tutkittavan organisaation kannalta lisäarvo liittyy oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, joka on ollut yksi tutkimuksen lähtökohdista. Omaa toimintaa on mahdollista kehittää budjetointiprosessin näkökulmasta tuloksista esille nousseiden tekijöiden avulla. Tuloksia on mahdollista hyödyntää myös tilivelvollisuuden parantamisen näkökulmasta.