Korkeakouluopiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittaminen Suomessa : hyvinvointia ja haasteita

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen ensinnäkin opiskelijavanhempien koettua hyvinvointia verrattuna lapsettomiin opiskelijoihin ja etsin hyvinvointieroja opiskelijavanhempien ryhmän sisällä eri muuttujien perusteella. Toiseksi tutkin opiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittamisen toteutumista hyvinvoivilla ja toisaalta huonosti tai kohtalaisesti voivilla vanhemmilla. Kolmanneksi kartoitan tutkimuksessani lapsen saamista estäviä tekijöitä opiskelijavanhemmilla ja lapsettomilla opiskelijoilla. Opiskelun ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta Suomessa on varsin niukasti aiempaa tutkimustietoa.

Tutkimukseni aineistona ovat soveltuvat osat vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta. Tätä tutkimusta varten aineisto jaettiin pääaineistoon (n=207), joka kattaa kaikki vastaajat, joilla on lapsia sekä verrokkiaineistoon (n=2903), joka koostuu lapsettomista vastaajista. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja aineistoa analysoidaan tilastotieteellisten menetelmien avulla. Pääanalyysimenetelmänä on ristiintaulukointi, ja tilastollista merkitsevyyttä tarkastellaan Khiin neliö -testillä.

Tutkimuksessa ei löytynyt opiskelijavanhempien ja lapsettomien opiskelijoiden välillä tilastollisesti merkitseviä eroja koetussa hyvinvoinnissa. Myöskään opiskelijavanhempien ryhmän sisältä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja koetussa hyvinvoinnissa sukupuolen, korkeakoulusektorin tai ikäluokan perusteella. Huonosti ja kohtalaisesti voivilla opiskelijavanhemmilla havaittiin olevan enemmän haasteita yhteensovittamisen toteutumisessa hyvinvoiviin opiskelijavanhempiin verrattuna. Hyvinvoivat opiskelijavanhemmat ovat esimerkiksi tyytyväisempiä saamaansa sosiaaliseen tukeen. Jatkotutkimus opiskelijavanhempien sosiaalisista verkostoista ja keinoista niiden parantamiseksi on tarpeen.

Lapsen saamista estävistä tekijöistä nousivat esiin erityisesti keskeneräiset opinnot. Lapsettomat opiskelijat olivat yksimielisempiä lapsen saamisen esteistä sukupuolesta riippumatta, kun taas lapsia saaneiden ryhmässä näkemykset erosivat sukupuolen mukaan. Sekä lapsettomat että lapsia saaneet naiset nostivat halun edetä uralla viiden tärkeimmän esteen joukkoon, mutta miehet eivät pitäneet sitä yhtä tärkeänä. Esitän tutkimukseeni perustuen, että hoivavastuun tasaisempi jakautuminen ja tasa-arvoisempi työelämä helpottaisivat todennäköisesti varsinkin naispuolisten opiskelijavanhempien asemaa.

ABSTRACT Combining University Studies and Parenting in Finland – Wellbeing and Challenges

This Master’s thesis studies the subjective well-being of student parents in comparison with that of students with no children. Possible differences in well-being within the group of student parents according to different variables are also studied. In addition, this thesis studies how well student parents with good well-being and those with poor or moderate well-being have been able to combine university studies with parenting. Lastly, the reasons to postpone parenthood among student parents and students with no children are studied. There is little previous research on combining university studies and parenting in Finland.

The material for the present study comes from the relevant sections of the 2016 Finnish Student Health Survey (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus). For the purposes of this study the material was divided into two different groups: respondents with children (n=207) and respondents with no children (n=2903). The study is quantitative in nature and the material is analyzed with the help of statistical methods. The main method is crosstabulation. Statistical significance is examined by using the Chi-square test.

No statistically significant differences were found in the subjective well-being of student parents in comparison with students with no children nor within the group of student parents according to gender, provider of higher education (university versus university of applied sciences) or age. Student parents with poor or moderate well-being had more challenges in combining studying and parenting when compared to student parents with good well-being. Student parents with good well-being were more satisfied with e.g. the social support they received. Further research on the social networks of student parents and ways to improve these networks is needed.

In the present study, the most prominent reason to postpone parenthood was unfinished studies. Students with no children listed almost all the same reasons for postponing parenthood regardless of gender, whereas student parents had different opinions depending on their gender. The willingness to advance in their career was among the five most common reasons to postpone parenthood for both women with children and women with no children, but men did not consider this as important. Based on this study, I suggest that a more equal working life and sharing the nurturing responsibilities more equally would probably enhance the status of female student parents in particular.