Lisää ylituottoa kalenterianomalioita ja teknisiä anomalioita yhdistelemällä? : Testaus DAX-osakeindeksillä
Heittola, Lauri (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711152708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711152708
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, onko piensijoittajan mahdollista saavuttaa riskikorjattuja ylituottoja kolmea tunnettua markkina-anomaliaa hyödyntämällä. Perinteisen rahoitusteorian mukaan säännönmukaisten riskikorjattujen ylituottojen saavuttamisen ei tulisi olla mahdollista mitään sijoitusstrategiaa noudattamalla. Osakemarkkinoilta on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana löydetty useita säännönmukaisia poikkeamia eli anomalioita, joita perinteisellä rahoitusteorialla on vaikeuksia selittää. Erityishuomion kohteena tässä tutkielmassa on, pystytäänkö anomalioita sijoitusstrategioiksi yhdistelemällä mahdollisesti saavuttamaan jopa enemmän ylituottoa kuin anomalioita yksinään hyödyntämällä.
Tutkittaviksi anomalioiksi valittiin Gebkan, Hudsonin ja Atanasovan (2015) Yhdysvaltain markkinoilla toteuttamaa tutkimusta mukaillen teknistä analyysiä edustava momentum-anomalia sekä kalenterianomalioiksi luettavat halloween-ilmiö ja kuunvaihdeilmiö. Anomalioita haluttiin testata nimenomaan euromääräisellä osakemarkkinalla. Aineistoksi valittiin saksalainen DAX-osakeindeksi, sillä eurovaltioista Saksan kansantalous ja osakemarkkinat ovat kaikista suurimmat. Aineiston tilastollinen tarkastelu on suoritettu aikavälille 17.9.1991 - 31.12.2015. Tutkimusperiodi on jaettu kolmeen osaperiodiin, joilla sijoitusstrategioiden menestystä myös tarkastellaan. Strategioiden allokaatio vaihtuu osakeindeksin ja riskittömän koron välillä anomalioiden antamien osto- ja myyntisignaalien perusteella. Testattuja strategioita on kaikkiaan 15 erilaista. Testausmenetelminä käytetään regressioanalyysejä sekä t-testejä, ja strategioiden menestystä arvioidaan muun muassa Jensenin alfalla sekä Sharpen luvulla.
Tulosten perusteella kaikki kolme tutkittua anomaliaa yltävät tilastollisesti merkitsevään riskikorjattuun ylituottoon tutkimusperiodilla. Lisäksi kaikkein korkeimmat riskikorjatut ylituotot saavutetaan anomalioita yhdistelemällä. Korkein riskikorjattu tuotto saavutetaaan ylipainottamalla osakkeita, kun vähintään kaksi ostosignaalia on voimassa ja alipainottamalla osakkeita korkeintaan yhden ostosignaalin ollessa voimassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä. Transaktiokustannusten huomiointi koituu monen muuten menestyksekkään strategian kohtaloksi. Osaperioditarkastelun perusteella näyttää myös vahvasti siltä, että anomalioiden teho on halloween-ilmiötä lukuun ottamatta kadonnut viimeiselle, vuodesta 2009 alkavalle, osaperiodille siirryttäessä. Tämä tukee muun muassa Malkielin (2007) esittämää ajatusta siitä, että samalla mallilla voidaan saavuttaa riskikorjattua ylituottoa tietyllä periodilla, mutta ei systemaattisesti. Tutkimus kuitenkin rajoittuu ainoastaan saksalaiseen DAX-osakeindeksiin, eikä sen tuloksia siten voida varmuudella yleistää muille eurooppalaisille osakeindekseille.
Tutkittaviksi anomalioiksi valittiin Gebkan, Hudsonin ja Atanasovan (2015) Yhdysvaltain markkinoilla toteuttamaa tutkimusta mukaillen teknistä analyysiä edustava momentum-anomalia sekä kalenterianomalioiksi luettavat halloween-ilmiö ja kuunvaihdeilmiö. Anomalioita haluttiin testata nimenomaan euromääräisellä osakemarkkinalla. Aineistoksi valittiin saksalainen DAX-osakeindeksi, sillä eurovaltioista Saksan kansantalous ja osakemarkkinat ovat kaikista suurimmat. Aineiston tilastollinen tarkastelu on suoritettu aikavälille 17.9.1991 - 31.12.2015. Tutkimusperiodi on jaettu kolmeen osaperiodiin, joilla sijoitusstrategioiden menestystä myös tarkastellaan. Strategioiden allokaatio vaihtuu osakeindeksin ja riskittömän koron välillä anomalioiden antamien osto- ja myyntisignaalien perusteella. Testattuja strategioita on kaikkiaan 15 erilaista. Testausmenetelminä käytetään regressioanalyysejä sekä t-testejä, ja strategioiden menestystä arvioidaan muun muassa Jensenin alfalla sekä Sharpen luvulla.
Tulosten perusteella kaikki kolme tutkittua anomaliaa yltävät tilastollisesti merkitsevään riskikorjattuun ylituottoon tutkimusperiodilla. Lisäksi kaikkein korkeimmat riskikorjatut ylituotot saavutetaan anomalioita yhdistelemällä. Korkein riskikorjattu tuotto saavutetaaan ylipainottamalla osakkeita, kun vähintään kaksi ostosignaalia on voimassa ja alipainottamalla osakkeita korkeintaan yhden ostosignaalin ollessa voimassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä. Transaktiokustannusten huomiointi koituu monen muuten menestyksekkään strategian kohtaloksi. Osaperioditarkastelun perusteella näyttää myös vahvasti siltä, että anomalioiden teho on halloween-ilmiötä lukuun ottamatta kadonnut viimeiselle, vuodesta 2009 alkavalle, osaperiodille siirryttäessä. Tämä tukee muun muassa Malkielin (2007) esittämää ajatusta siitä, että samalla mallilla voidaan saavuttaa riskikorjattua ylituottoa tietyllä periodilla, mutta ei systemaattisesti. Tutkimus kuitenkin rajoittuu ainoastaan saksalaiseen DAX-osakeindeksiin, eikä sen tuloksia siten voida varmuudella yleistää muille eurooppalaisille osakeindekseille.