Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Fronesis opettajankoulutuksen taustafilosofiassa : Snellman-korkeakoulusta valmistuneiden steinerkoulun luokanopettajien kertomuksia tiestään opettajuuteen

Niinivirta, Markku (2017)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-0583-3.pdf (17.05Mt)
Lataukset: 



Niinivirta, Markku
Tampere University Press
2017

Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-11-25
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0583-3
Tiivistelmä
Fronesis opettajankoulutuksen taustafilosofiassa. Snellman-korkeakoulusta valmistuneiden steinerkoulun luokanopettajien kertomuksia tiestään opettajuuteen

Tämän väitöskirjan keskeisin teoreettinen käsite on fronesis, joka yhdistää työn kolmea tutkimustehtävää. Ensimmäinen tutkimustehtävä on tarkastella Aristoteleen fronesis-käsitteen tulkinnan kehitystä von Wrightin ja Wileniuksen kautta oman aikamme suomalaiseen kasvatusfilosofiseen keskusteluun. Fronesis on kompleksinen käsite, joka suppeassa muodossa merkitsee käytännöllistä järkeä, käytännöllistä viisautta tai toimintavalmiuden hyvettä. Aristoteleen hyvejärjestelmässä fronesiksella on keskeinen tehtävä tai kuten MacIntyre toteaa: ”Prudence is not only itself a virtue, it is a keystone of all virtue”. Tämä ”hyveiden lakikivi” pystyy yhdistämään ja rakentamaan sillan intellektuaalisten ja luonteen hyveiden välille. Käytännöllisen toimijan viisastumisen koetinkivi on se, miten hyvin hän pystyy omassa toiminnassaan yhdistämään froneettisen teorian ja kontekstuaalisuuden.

Toinen tutkimustehtävä on Snellman-korkeakoulun steinerkoulun luokanopettajan koulutuksen tarkastelu fronesiksen muodostaman hyveajattelun teoreettisessa ja käsitteellisessä viitekehyksessä.

Kolmannen tutkimustehtävän päämääränä on ymmärtää seitsemän Snellman-korkeakoulusta valmistuneen luokanopettajan kertomuksia tiestään opettajuuteen ja froneettisiin piirteisiin empiirisen tutkimusaineiston pohjalta.

Menetelmällisesti väitöskirjan kolme tutkimustehtävää punotaan yhteen MacIntyren hyveen käsitteen kolmella loogisella tasolla. Nämä tasot ovat MacIntyrea soveltaen 1. Fronesis-hyve (tausta- ja moraalifilosofinen perinne) 2. Snellman-korkeakoulun steinerkoulun luokanopettajan koulutus (käytäntö) 3. seitsemän alumniopiskelijan kertomukset tiestään opettajuuteen (narratiivit).

Tutkimuksen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Fronesis-hyvettä voidaan ymmärtää neljän froneettisen piirteen ja narratiivisen identiteetin avulla. Ne ovat intentionaalinen, situationaalinen, kontekstuaalinen ja holistinen identiteetti. Aristoteleen tradition mukaisesti etiikka alkaa ihmisluonnon tapojen (ethos) ymmärtämisestä ja alhaalta ylös kasvattamisesta. Näin voidaan opetella toimimaan kaikissa yksittäisissä tilanteissa hyvin, mutta samalla harjoitamme luonnettamme hyvän toiminnan yleiseen tapaan. Kasvatuksessa ja itsekasvatuksessa luonteen hyveiden ja intellektuaalisten hyveiden toiminnallisen luonteen ymmärtäminen ja niiden laadullinen kehittäminen on haastava tehtävä. Snellman-korkeakoulun luokanopettajan koulutusta tarkasteltaessa keskeiseksi tulokseksi muodostui Elävä akatemia -malli. Tässä avautuu taiteellisen työskentelyn laajat ja kiinnostavat mahdollisuudet kasvatuskäytännössä. Väitöskirjan fronesis-teorian ja empirian kohtaamisessa on muodostunut käsitys siitä, että toimija pyrkii ilmaisemaan itseään toimintavalmiuden ja toiminnan kautta. Tämän lisäksi toimija pyrkii syvemmällä, henkisellä tasolla löytämään oman tarkoituksensa ja päämääränsä, jotka liittyvät juuri luonteenhyveiden ja intellektuaalisten hyveiden yhteyden löytämiseen ja silloittamiseen käytännön elämässä. Tämän voi nähdä opettajuuteen liittyvänä keskeisenä henkisen kasvun haasteena ja tehtävänä, jota voidaan tutkia opettajien kertomuksissa heidän tiestään opettajuuteen.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5026]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste