Auktorisoitu kääntäminen toimintana : toimijaverkkoteoreettinen näkökulma laillisesti pätevien käännösten käyttöön
Järvinen, Kaisa (2017)
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711062680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711062680
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä auktorisoidusta kääntämisestä toimintana tarkastelemalla sitä toimijaverkkoteorian näkökulmasta. Vastaan tutkielman aineiston pohjalta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mihin laillisesti päteviä käännöksiä käytetään? 2) Millaisia toimijoita auktorisoidussa kääntämisessä esiintyy? 3) Millaisia yhteyksiä toimijoiden välille muodostuu? 4) Mitä toimijat odottavat käännöksiltä? Aineisto koostuu kuuden laillisesti päteviä käännöksiä työssään käsittelevän henkilön teemahaastatteluista sekä kirjallisista materiaaleista, jotka liittyvät haastateltavieni työnantajaorganisaatioihin (Valvira, Opetushallitus, Evira, maistraatti, Kela ja yksityinen asianajotoimisto) ja auktorisoituun kääntämiseen. Analyysimetodina käytän teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Auktorisoidun kääntäjän laatimia käännöksiä tarvitaan aineistossani asiakirjoista, joita käytetään erilaisten ammattioikeuksien myöntämiseen (Valvira, Opetushallitus ja Evira), avioliiton esteiden tutkintaan (maistraatti), elatusapuvelkojen ulkomaanperintään (Kela) tai erilaisiin yksityisoikeudellisiin asioihin (asianajotoimisto). Aineistosta tunnistamani auktorisoidun kääntämisen toimijat voidaan jaotella viiteen rooliin: lähtötekstien laatijoihin, käännösten tilaajiin, kääntäjiin, käännösten loppukäyttäjiin ja taustavaikuttajiin. Keskeisin toimija on käännöksen tilaaja, jonka aloitteesta auktorisoidun kääntämisen tilannesidonnaiset toimijaverkot rakentuvat. Auktorisoidun kääntäjän ja käännöksen loppukäyttäjän välillä ei useimmiten näytä olevan suoraa yhteyttä, vaan kumpikin käyttää välittäjänä erilaisia tekstejä eli inskriptioita.
Aineiston prosesseja koskevissa säädöksissä asetetaan vaatimuksia kääntäjän statukselle ja hyväksyttävien käännösten kielelle. Useimmissa aineiston viranomaisprosesseissa kääntäjä voi olla Suomessa auktorisoitu tai ulkomailla sertifioitu, ja monessa tapauksessa asiakirjoista hyväksytään myös englanninkieliset käännökset. Haastattelemani käännösten loppukäyttäjät ja tilaajat odottavat laillisesti päteviltä käännöksiltä luotettavuutta ja virheettömyyttä, vaikka ovatkin lähdekriittisiä lukijoita. Kääntäjän huomautusten tarpeellisuudesta haastateltavillani oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Haastatteluista välittyy kuitenkin luottamus auktorisointijärjestelmään.
Auktorisoidun kääntäjän laatimia käännöksiä tarvitaan aineistossani asiakirjoista, joita käytetään erilaisten ammattioikeuksien myöntämiseen (Valvira, Opetushallitus ja Evira), avioliiton esteiden tutkintaan (maistraatti), elatusapuvelkojen ulkomaanperintään (Kela) tai erilaisiin yksityisoikeudellisiin asioihin (asianajotoimisto). Aineistosta tunnistamani auktorisoidun kääntämisen toimijat voidaan jaotella viiteen rooliin: lähtötekstien laatijoihin, käännösten tilaajiin, kääntäjiin, käännösten loppukäyttäjiin ja taustavaikuttajiin. Keskeisin toimija on käännöksen tilaaja, jonka aloitteesta auktorisoidun kääntämisen tilannesidonnaiset toimijaverkot rakentuvat. Auktorisoidun kääntäjän ja käännöksen loppukäyttäjän välillä ei useimmiten näytä olevan suoraa yhteyttä, vaan kumpikin käyttää välittäjänä erilaisia tekstejä eli inskriptioita.
Aineiston prosesseja koskevissa säädöksissä asetetaan vaatimuksia kääntäjän statukselle ja hyväksyttävien käännösten kielelle. Useimmissa aineiston viranomaisprosesseissa kääntäjä voi olla Suomessa auktorisoitu tai ulkomailla sertifioitu, ja monessa tapauksessa asiakirjoista hyväksytään myös englanninkieliset käännökset. Haastattelemani käännösten loppukäyttäjät ja tilaajat odottavat laillisesti päteviltä käännöksiltä luotettavuutta ja virheettömyyttä, vaikka ovatkin lähdekriittisiä lukijoita. Kääntäjän huomautusten tarpeellisuudesta haastateltavillani oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Haastatteluista välittyy kuitenkin luottamus auktorisointijärjestelmään.