Gamification : A study on users, benefits and literature

Abstract

Pelillistämisellä viitataan pelisuunnittelusta ammentavien suunnitteluratkaisuiden hyödyntämiseen eri konteksteissa tavoitteena pelillisten kokemusten tuottaminen. Kyseinen ilmiö on saanut viime vuosina runsaasti huomiota sekä yritysmaailmassa että akateemisen tutkimuksen piirissä. Tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa hyödynnetään enenevässä määrin pelillisiä elementtejä tavoitteena tuottaa esimerkiksi hallinnan, onnistumisen, nautinnon, flown tai yhteenkuuluvuuden kokemuksia kyseisten tuotteiden ja palveluiden ydinfunktioiden ohella. Pelillistämisen käsite liittyy kiinteästi laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, jonka myötä pelit ja pelaaminen ovat nousseet keskeiseksi viihdemuodoksi ja ovat kasvavassa määrin läsnä kaikilla arkisen elämän alueilla.

Tämä väitöstutkimus keskittyy pelillistämiseen tietojärjestelmien suunnittelun elementtinä sekä tekijöihin, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuutteen käyttää pelillistettyjä palveluita. Väitöstutkimuksessa tarkastelen pelillistämisen koettuja hyötyjä ja niiden suhdetta pelillistettyjen palveluiden käyttöön kyselyillä kerätyn empiirisen aineiston pohjalta. Lisäksi analysoin empiiristä pelillistämistutkimusta laajan, systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Väitöstutkimuksen teoreettinen tausta on monitieteinen hyödyntäen erityisesti tietojärjestelmätieteen sekä pelitutkimuksen alojen teoreettisia keskusteluja.

Väitöstutkimuksen keskeisinä tuloksia ovat löydökset liittyen 1) pelillistämisen hyöty-, nautinto- sekä sosiaalisten hyötyjen ja pelillistettyjen palveluiden käytön suhteeseen, 2) demografisiin eroihin pelillistämisen koettujen hyötyjen sekä käytön suhteessa ja 3) siihen, miten empiirisen pelillistämiskirjallisuuden näkökulmasta pelillistämistä implementoidaan, miten sitä tutkitaan ja minkälaisia tuloksia kyseinen tutkimus on tuottanut pelillistämisen vaikuttavuudesta.

Tutkimustyön keskeiset tulokset ovat seuraavia. 1) Pelillistettyjä järjestelmiä käytetään sekä niiden koetun hyödyllisyyden että niistä nauttimisen takia. 2) Sosiaaliset tekijät, kuten yhteisön antama tunnustus, vaikuttavat merkittävästi pelillistettyjen palveluiden käyttöön. 3) Pelillistettyjen palveluiden koetuissa hyödyissä sekä käyttöaikomuksissa on demografisia eroja ja muun muassa uutuudenviehätys vaikuttaa pelillisten sovellusten käyttöaikomuksiin. 4) Katsaus pelillisyyttä käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen osoittaa tutkimuksen keskittyneen tiettyihin konteksteihin ja pelielementteihin. Empiiristen tutkimusten tulokset ovat pääasiassa positiivisesti painottuneita, mikä tukee aiheen tutkimuksen jatkamista myös tulevaisuudessa.

Gamification is a design approach that draws from game design in order to induce gameful experiences in different contexts, and has become a trending topic in the industry and academia in recent years. Increasing numbers of products and services are being designed to include some gameful elements with the goal of inducing experiences such as mastery, enjoyment, flow or relatedness, in addition to their core functions. The concept can be traced to a larger development of gamification in culture and society where games and game play have become a mainstream entertainment form and are increasingly permeating all aspects of our daily lives.

This dissertation focuses on gamification, seen as an intentional design aspect of information systems, and the factors that influence the use of gamified systems. The dissertation examines the perceived benefits of gamification, and their relationship with intention to use gamification services based on empirical data gathered via surveys from the users of a gamification service. Furthermore, the dissertation reviews empirical research on gamification based on a systematically gathered body of literature and draws conclusions on the state of research on the topic. The theoretical background of the work is multidisciplinary drawing from the fields of information system science and game research.

The main contributions of the dissertation relate to 1) the utilitarian, hedonic and social benefits of gamification and how these contribute to the use of gamification services, 2) the demographic differences in the relationships between benefits and use intentions, and 3) the findings from an overarching literature review on how and where gamification is implemented, how it is studied, and how the results are converging with regards to the effectiveness of gamification.

The findings indicate that gamification systems are used for both their utility, as well as for hedonic reasons. Secondly, the findings indicate the significant role of the social benefits such as receiving recognition from the social community that influence the use of gamification. Thirdly, in regard to user attributes and factors, this work shows that demographic factors affect some of the perceived benefits of gamification, as well as presents empirical evidence of the so-called novelty effects of gamification. Fourthly, the dissertation presents the most comprehensive view of gamification literature to date. The current mapping indicates that research efforts have been rather focused, and several perspectives still lack attention. However, gamification research reports mainly positively oriented results from gamification experiments, thus providing support for continuing the research efforts on the potential of gamification.