Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta

Abstract

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun asiakkaina olevien tai olleiden lasten vanhempien suhteita itseään koskeviin asiakirjoihin ja asiakirjakäytäntöihin. Lastensuojelun asiakirjat ja asiakirjakäytännöt ymmärretään vanhempien institutionaaliseen asiakkuuteen sisältyvinä osaksi heidän henkilökohtaista elämäänsä. Vanhempien asiakirjanäkemyksissä kiinnostus suuntautuu siihen, miten institutionaalinen asiakkuus kietoutuu henkilökohtaiseen elämään lastensuojelun toiminnan kohdistuessa yksityisinä pidettyihin perhe- ja vanhemmuussuhteisiin.

Tutkimuksen aineistona on 19 kerronnallisesti painottunutta lasten vanhempien temaattista haastattelua, jotka on toteutettu vuosina 2010–2012. Haastatteluilla tavoitetaan tutkimukseen osallistuneiden kuvauksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista elettynä, koettuna ja nykyhetkessä kerrottuna. Kertomusten avulla on mahdollista päästä vanhempien subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantojen äärelle. Haastatteluissa kertyvä tieto nähdään haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksellisesti tuottamana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on sovellettu temaattista luentaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimus koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvetoluvusta, jonka teoreettisessa taustoituksessa eritellään sosiaalityön asiakirjojen ominaispiirteitä ja niiden sisältämää valtaa, vallan läsnäoloa dokumentointiin sisältyvässä transformaatioprosessissa sekä lukkiuttavia valtasuhteita. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, miten ja millaisin seurauksin lastensuojelun asiakkaana olevan vanhemman henkilökohtainen tieto muuntuu institutionaaliseksi asiakirjatiedoksi, kun prosessia tarkastellaan transformaation ja siihen sisältyvän vallan näkökulmasta. Toisessa artikkelissa selvitetään lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomia seurauksia vanhempien kokemina lukkiuttavan vallan näkökulmasta. Kolmas artikkeli valottaa vanhempien kokemuksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista henkilökohtaisen elämän rakentamisen ja sitä koskevan tarinan omistamisen näkökulmasta. Neljännessä artikkelissa tutkitaan lastensuojelun asiakirjojen lukutapoja, ajallisia lukuasemia sekä asiakirjojen pysyvyyden ja luettavuuden merkityksiä vanhempien kuvaamina.

Tutkimustulokset tuovat esiin, että joillekin vanhemmista lastensuojelun asiakkuus ja asiakirjat ovat vain pieni osa henkilökohtaista elämää. Toisessa ääripäässä ovat vanhemmat, joiden henkilökohtaisen elämän rakentumiseen lastensuojelun asiakkuus ja asiakkuudesta kirjoitetut asiakirjat vaikuttavat pitkäkestoisesti useilla eri tasoilla. Asiakaskokemusten näkökulmasta asiakirjat ovat osa lastensuojelun institutionaalista toimintaa ja asiakas-työntekijäsuhdetta, jolloin niissä näkyy asiakkaina olevien vanhempien alisteisuus viranomais- ja asiantuntijatoiminnalle. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tiedon transformaatio merkitsee lastensuojelun asiakkaina oleville vanhemmille heidän henkilökohtaista elämäänsä koskevan tiedon kielellistä, käsitteellistä sekä hallinta- ja omistussuhteissa tapahtuvaa muutosta. Transformaatio tuottaa positiivisina, neutraaleina ja negatiivisina koettuja asiakkaan ja asiakirjan välisiä valtasuhteita. Transformaation valta näkyy vanhempiin ulkoapäin kohdistuvina, seurauksiltaan kannattelevina, merkityksettöminä tai kielteisinä vallan muotoina. Kun asiakirjat toimivat siten, että transformaation valta koetaan negatiiviseksi, asiakirjat voivat lukkiuttaa vanhempien asiakkuutta ja henkilökohtaista elämää erilaisin haitallisin tavoin.

Tutkimustulokset korostavat teoreettisen ja moraalisen keskustelun tarvetta lastensuojelun dokumentoinnin tehtävästä sekä siitä, millaisia tarpeita lastensuojelussa kirjoitettavien asiakirjojen ajatellaan ensisijaisesti palvelevan. Tutkimuksen tulosten pohjalta on nähtävissä, että asiakirjat ovat hyvin monimerkityksisiä ja ne ovat sidoksissa vanhempien kokemuksiin omasta asemastaan lastensuojelun asiakkaina. Siksi onkin tärkeää, että asiakirjakirjaamista ei tarkastella ilman laajempaa asiakkaiden ja työntekijöiden suhteiden tarkastelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa palvelemaan tarkoitettua kansallista tietovarantoa. Tutkimustuloksia voidaan käyttää myös sosiaalityötä ja lastensuojelua laajemmin asiakkaita osallistavia dokumentointikäytäntöjä kehitettäessä.

This doctoral dissertation examines how parents of children who receive or have received child welfare services regard documents written about themselves and the documentation practices employed in the child welfare system. Child welfare documents and documentation practices are seen as a part of the parents’ involvement in the system and thus a part of their personal lives. In examining the parents’ views about the documents, the dissertation focuses on how their interaction with the system intertwines with their personal lives as child welfare services become involved in family and parental relationships, which are regarded as belonging to the private sphere.

The data of the dissertation are comprised of 19 narrative, thematic interviews of children’s parents carried out in 2010-2012. The interviews reflect the interviewees’ descriptions of their involvement in the child welfare system and the documents about them as a lived experience, narrated in the present moment. The narratives of the parents reveal their subjective experiences and meaning-making processes. The data accumulated from the interviews are seen as a product of the interaction between the interviewer and the interviewee. The data were analysed through thematic reading and data-driven content analysis.

The dissertation is composed of four articles and a summary chapter, which provides theoretical background on the characteristics of social work documents and the power inherent in them, the presence of power in the transformation process involved in documentation, and obstructive power relations. The first article explores how the personal information of the parent is transformed into official documents, and what are the consequences of that transformation, examining the process from the perspective of transformation and the power it entails. The second article investigates the parents’ experiences of the unintended consequences of child welfare documentation practices from the perspective of obstructive power. The third article examines the parents’ impressions of their involvement in the child welfare system and of the documents about them through the lens of a life narrative and the ownership of that narrative. The fourth article studies the ways of reading child welfare documents, temporal reading positions and the meanings of permanence and readability as described by the parents.

The results of the study indicate that for some of the parents, their involvement in the child welfare system and the related documents are merely a small part of their personal lives. In the other extreme, however, are parents whose involvement in the child welfare system and the documents drafted about it had long-lasting and multi-level effects on their personal lives. From the client perspective, the documents constitute a part of the institutional operation of the child welfare system and the client-social worker relationship, and therefore reflect the subordinate position of the parents in relation to authorities. The central finding of the study is that for the parents, the transformation of information not only signifies a linguistic and a conceptual modification of information regarding their personal lives, but it also shifts the control and the ownership of that information. The transformation creates power relations between the client and the document, which are regarded as positive, neutral, and negative. The power inherent in the transformation is imposed on the parents from without, resulting in supportive, insignificant, or negative forms of power. When the power involved in the transformation imposed through the medium of documents is regarded as negative, the documents may obstruct the parents’ involvement and personal lives in different, harmful ways.

The results signify a need for theoretical and moral discussion on the role of child welfare documentation as well as on the kind of purposes child welfare documents are thought to serve. It is evident from the results that the documents have multiple meanings and that they are linked to parents’ experiences about their position as clients of child welfare services. Therefore it is important that an examination of documentation practices also involves a broader examination of client-social worker relationships. The results of the dissertation can be utilised in the development of a national database intended to enhance cross-sector collaboration and data sharing in social and health services. The results can also be used outside the fields social work and child welfare when developing documentation practices that would better involve clients.