Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta
Vierula, Tarja (2017)
Vierula, Tarja
Tampere University Press
2017
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2017-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0565-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0565-9
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun asiakkaina olevien tai olleiden lasten vanhempien suhteita itseään koskeviin asiakirjoihin ja asiakirjakäytäntöihin. Lastensuojelun asiakirjat ja asiakirjakäytännöt ymmärretään vanhempien institutionaaliseen asiakkuuteen sisältyvinä osaksi heidän henkilökohtaista elämäänsä. Vanhempien asiakirjanäkemyksissä kiinnostus suuntautuu siihen, miten institutionaalinen asiakkuus kietoutuu henkilökohtaiseen elämään lastensuojelun toiminnan kohdistuessa yksityisinä pidettyihin perhe- ja vanhemmuussuhteisiin.
Tutkimuksen aineistona on 19 kerronnallisesti painottunutta lasten vanhempien temaattista haastattelua, jotka on toteutettu vuosina 2010–2012. Haastatteluilla tavoitetaan tutkimukseen osallistuneiden kuvauksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista elettynä, koettuna ja nykyhetkessä kerrottuna. Kertomusten avulla on mahdollista päästä vanhempien subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantojen äärelle. Haastatteluissa kertyvä tieto nähdään haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksellisesti tuottamana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on sovellettu temaattista luentaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimus koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvetoluvusta, jonka teoreettisessa taustoituksessa eritellään sosiaalityön asiakirjojen ominaispiirteitä ja niiden sisältämää valtaa, vallan läsnäoloa dokumentointiin sisältyvässä transformaatioprosessissa sekä lukkiuttavia valtasuhteita. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, miten ja millaisin seurauksin lastensuojelun asiakkaana olevan vanhemman henkilökohtainen tieto muuntuu institutionaaliseksi asiakirjatiedoksi, kun prosessia tarkastellaan transformaation ja siihen sisältyvän vallan näkökulmasta. Toisessa artikkelissa selvitetään lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomia seurauksia vanhempien kokemina lukkiuttavan vallan näkökulmasta. Kolmas artikkeli valottaa vanhempien kokemuksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista henkilökohtaisen elämän rakentamisen ja sitä koskevan tarinan omistamisen näkökulmasta. Neljännessä artikkelissa tutkitaan lastensuojelun asiakirjojen lukutapoja, ajallisia lukuasemia sekä asiakirjojen pysyvyyden ja luettavuuden merkityksiä vanhempien kuvaamina.
Tutkimustulokset tuovat esiin, että joillekin vanhemmista lastensuojelun asiakkuus ja asiakirjat ovat vain pieni osa henkilökohtaista elämää. Toisessa ääripäässä ovat vanhemmat, joiden henkilökohtaisen elämän rakentumiseen lastensuojelun asiakkuus ja asiakkuudesta kirjoitetut asiakirjat vaikuttavat pitkäkestoisesti useilla eri tasoilla. Asiakaskokemusten näkökulmasta asiakirjat ovat osa lastensuojelun institutionaalista toimintaa ja asiakas-työntekijäsuhdetta, jolloin niissä näkyy asiakkaina olevien vanhempien alisteisuus viranomais- ja asiantuntijatoiminnalle. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tiedon transformaatio merkitsee lastensuojelun asiakkaina oleville vanhemmille heidän henkilökohtaista elämäänsä koskevan tiedon kielellistä, käsitteellistä sekä hallinta- ja omistussuhteissa tapahtuvaa muutosta. Transformaatio tuottaa positiivisina, neutraaleina ja negatiivisina koettuja asiakkaan ja asiakirjan välisiä valtasuhteita. Transformaation valta näkyy vanhempiin ulkoapäin kohdistuvina, seurauksiltaan kannattelevina, merkityksettöminä tai kielteisinä vallan muotoina. Kun asiakirjat toimivat siten, että transformaation valta koetaan negatiiviseksi, asiakirjat voivat lukkiuttaa vanhempien asiakkuutta ja henkilökohtaista elämää erilaisin haitallisin tavoin.
Tutkimustulokset korostavat teoreettisen ja moraalisen keskustelun tarvetta lastensuojelun dokumentoinnin tehtävästä sekä siitä, millaisia tarpeita lastensuojelussa kirjoitettavien asiakirjojen ajatellaan ensisijaisesti palvelevan. Tutkimuksen tulosten pohjalta on nähtävissä, että asiakirjat ovat hyvin monimerkityksisiä ja ne ovat sidoksissa vanhempien kokemuksiin omasta asemastaan lastensuojelun asiakkaina. Siksi onkin tärkeää, että asiakirjakirjaamista ei tarkastella ilman laajempaa asiakkaiden ja työntekijöiden suhteiden tarkastelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa palvelemaan tarkoitettua kansallista tietovarantoa. Tutkimustuloksia voidaan käyttää myös sosiaalityötä ja lastensuojelua laajemmin asiakkaita osallistavia dokumentointikäytäntöjä kehitettäessä.
Tutkimuksen aineistona on 19 kerronnallisesti painottunutta lasten vanhempien temaattista haastattelua, jotka on toteutettu vuosina 2010–2012. Haastatteluilla tavoitetaan tutkimukseen osallistuneiden kuvauksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista elettynä, koettuna ja nykyhetkessä kerrottuna. Kertomusten avulla on mahdollista päästä vanhempien subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantojen äärelle. Haastatteluissa kertyvä tieto nähdään haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksellisesti tuottamana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on sovellettu temaattista luentaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimus koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvetoluvusta, jonka teoreettisessa taustoituksessa eritellään sosiaalityön asiakirjojen ominaispiirteitä ja niiden sisältämää valtaa, vallan läsnäoloa dokumentointiin sisältyvässä transformaatioprosessissa sekä lukkiuttavia valtasuhteita. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, miten ja millaisin seurauksin lastensuojelun asiakkaana olevan vanhemman henkilökohtainen tieto muuntuu institutionaaliseksi asiakirjatiedoksi, kun prosessia tarkastellaan transformaation ja siihen sisältyvän vallan näkökulmasta. Toisessa artikkelissa selvitetään lastensuojelun asiakirjakäytäntöjen tahattomia seurauksia vanhempien kokemina lukkiuttavan vallan näkökulmasta. Kolmas artikkeli valottaa vanhempien kokemuksia lastensuojelun asiakkuudesta ja asiakirjoista henkilökohtaisen elämän rakentamisen ja sitä koskevan tarinan omistamisen näkökulmasta. Neljännessä artikkelissa tutkitaan lastensuojelun asiakirjojen lukutapoja, ajallisia lukuasemia sekä asiakirjojen pysyvyyden ja luettavuuden merkityksiä vanhempien kuvaamina.
Tutkimustulokset tuovat esiin, että joillekin vanhemmista lastensuojelun asiakkuus ja asiakirjat ovat vain pieni osa henkilökohtaista elämää. Toisessa ääripäässä ovat vanhemmat, joiden henkilökohtaisen elämän rakentumiseen lastensuojelun asiakkuus ja asiakkuudesta kirjoitetut asiakirjat vaikuttavat pitkäkestoisesti useilla eri tasoilla. Asiakaskokemusten näkökulmasta asiakirjat ovat osa lastensuojelun institutionaalista toimintaa ja asiakas-työntekijäsuhdetta, jolloin niissä näkyy asiakkaina olevien vanhempien alisteisuus viranomais- ja asiantuntijatoiminnalle. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tiedon transformaatio merkitsee lastensuojelun asiakkaina oleville vanhemmille heidän henkilökohtaista elämäänsä koskevan tiedon kielellistä, käsitteellistä sekä hallinta- ja omistussuhteissa tapahtuvaa muutosta. Transformaatio tuottaa positiivisina, neutraaleina ja negatiivisina koettuja asiakkaan ja asiakirjan välisiä valtasuhteita. Transformaation valta näkyy vanhempiin ulkoapäin kohdistuvina, seurauksiltaan kannattelevina, merkityksettöminä tai kielteisinä vallan muotoina. Kun asiakirjat toimivat siten, että transformaation valta koetaan negatiiviseksi, asiakirjat voivat lukkiuttaa vanhempien asiakkuutta ja henkilökohtaista elämää erilaisin haitallisin tavoin.
Tutkimustulokset korostavat teoreettisen ja moraalisen keskustelun tarvetta lastensuojelun dokumentoinnin tehtävästä sekä siitä, millaisia tarpeita lastensuojelussa kirjoitettavien asiakirjojen ajatellaan ensisijaisesti palvelevan. Tutkimuksen tulosten pohjalta on nähtävissä, että asiakirjat ovat hyvin monimerkityksisiä ja ne ovat sidoksissa vanhempien kokemuksiin omasta asemastaan lastensuojelun asiakkaina. Siksi onkin tärkeää, että asiakirjakirjaamista ei tarkastella ilman laajempaa asiakkaiden ja työntekijöiden suhteiden tarkastelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon monialaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa palvelemaan tarkoitettua kansallista tietovarantoa. Tutkimustuloksia voidaan käyttää myös sosiaalityötä ja lastensuojelua laajemmin asiakkaita osallistavia dokumentointikäytäntöjä kehitettäessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]