Näkökulmia sosiaalityön arvoihin ja etiikkaan : sosiaalityön opiskelijoiden ammattieettinen pohdinta käytännön opetuksen jaksolla
Koivumäki, Emilia (2017)
2017
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711012665
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711012665
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani sosiaalityön opiskelijoiden ammattieettisiä pohdintoja sosiaalityön käytännön opetuksen jaksolla. Tutkimukseni teoriaosuudessa käsittelen arvojen ja etiikan lähtökohtia ja merkitystä sosiaalityölle tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Lisäksi olen käsitellyt sitä, millä tavoin Kantin etiikka, utilitarismi, hyve-etiikka ja huolenpidon etiikka ovat merkityksellisiä sosiaalityössä. Tutkimukseni teoriaosuus antoi analyysiosuudelleni viitekehyksen.
Empiirisessä osuudessa halusin selvittää, millaisia sosiaalityöhön liittyviä ammattieettisiä pohdintoja opiskelijat käsittelivät kirjoituksissaan. Aineistonani olivat opiskelijoiden kirjoittamat esseet otsikolla "Arvot ja eettiset valinnat sosiaalityössä". Opiskelijat olivat kirjoittaneet esseet käytännön opetuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostui 22 esseestä vuosilta 2014-2015. Hyödynsin analyysissäni teemoittelevaa sisällönanalyysiä ja tutkin aineistosta, millaisia sosiaalityöhön liittyviä ammattieettisiä pohdintoja opiskelijat käsittelivät kirjoituksissaan. Tutkimusanalyysi tuotti kolme teemaa, jotka olivat 1. sosiaalityön yleinen arvopohdinta, 2. sosiaalityön ammattieettinen pohdinta ammatillisissa toimintaympäristöissä ja 3. eettiset ristiriidat. Lisäksi jokainen teema koostui erilaisista teemaan liittyvistä näkökulmista, joiden kautta tarkastelin opiskelijoiden ammattieettisiä pohdintoja tietyissä konteksteissa.
Opiskelijat korostivat ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia sekä itsemääräämisoikeutta arvolähtökohtina sosiaalityöntekijän työssä. Lisäksi sosiaalityön toimintaympäristöllä oli vaikutusta ammattieettisten pohdintojen sisältöihin. Esimerkiksi lastensuojelussa käytännön opetuksessa olleet pohtivat lapsen etua ja vanhustyössä olleet pohtivat hoivaa ja huolenpitoa. Opiskelijat pohtivat myös monipuolisesti käytännön opetuksessa mieleen tulleita tai kohtaamiaan sosiaalityön eettisiä ristiriitatilanteita. Opiskelijat nostivat ristiriitojen lähteiksi sosiaalityön kontrolliulottuvuuden ja sosiaalityön taloudellisen toimintaympäristön. Lisäksi monenlaiset sosiaalityössä kohdattavat asiakastilanteet ja tapaukset voivat olla eettisesti ongelmallisia.
Tutkimuksen oleellisempana funktiona pidän sitä, että tutkimukseni on tuonut esiin sosiaalityöhön kuuluvaa ammattieettisen ajattelun tärkeyttä ja laaja-alaisuutta sosiaalityöntekijän ammatissa. Ammattieettinen pohdinta ei kuulu vain ristiriitatilanteisiin. Tutkimus on konkretisoinut erilaisia tilanteita, joissa ammattieettiselle pohdinnalle on sosiaalityössä tarvetta. Lisäksi tutkimukseni on valaissut sitä, että ammattieettinen pohdinta on myös vahvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, esimerkiksi yhteiskunnallisen arvoilmaston kanssa. Haluan tutkimuksellani korostaa siten ammattieettisen reflektion tärkeyttä sosiaalityöntekijän ammatissa.
Empiirisessä osuudessa halusin selvittää, millaisia sosiaalityöhön liittyviä ammattieettisiä pohdintoja opiskelijat käsittelivät kirjoituksissaan. Aineistonani olivat opiskelijoiden kirjoittamat esseet otsikolla "Arvot ja eettiset valinnat sosiaalityössä". Opiskelijat olivat kirjoittaneet esseet käytännön opetuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostui 22 esseestä vuosilta 2014-2015. Hyödynsin analyysissäni teemoittelevaa sisällönanalyysiä ja tutkin aineistosta, millaisia sosiaalityöhön liittyviä ammattieettisiä pohdintoja opiskelijat käsittelivät kirjoituksissaan. Tutkimusanalyysi tuotti kolme teemaa, jotka olivat 1. sosiaalityön yleinen arvopohdinta, 2. sosiaalityön ammattieettinen pohdinta ammatillisissa toimintaympäristöissä ja 3. eettiset ristiriidat. Lisäksi jokainen teema koostui erilaisista teemaan liittyvistä näkökulmista, joiden kautta tarkastelin opiskelijoiden ammattieettisiä pohdintoja tietyissä konteksteissa.
Opiskelijat korostivat ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia sekä itsemääräämisoikeutta arvolähtökohtina sosiaalityöntekijän työssä. Lisäksi sosiaalityön toimintaympäristöllä oli vaikutusta ammattieettisten pohdintojen sisältöihin. Esimerkiksi lastensuojelussa käytännön opetuksessa olleet pohtivat lapsen etua ja vanhustyössä olleet pohtivat hoivaa ja huolenpitoa. Opiskelijat pohtivat myös monipuolisesti käytännön opetuksessa mieleen tulleita tai kohtaamiaan sosiaalityön eettisiä ristiriitatilanteita. Opiskelijat nostivat ristiriitojen lähteiksi sosiaalityön kontrolliulottuvuuden ja sosiaalityön taloudellisen toimintaympäristön. Lisäksi monenlaiset sosiaalityössä kohdattavat asiakastilanteet ja tapaukset voivat olla eettisesti ongelmallisia.
Tutkimuksen oleellisempana funktiona pidän sitä, että tutkimukseni on tuonut esiin sosiaalityöhön kuuluvaa ammattieettisen ajattelun tärkeyttä ja laaja-alaisuutta sosiaalityöntekijän ammatissa. Ammattieettinen pohdinta ei kuulu vain ristiriitatilanteisiin. Tutkimus on konkretisoinut erilaisia tilanteita, joissa ammattieettiselle pohdinnalle on sosiaalityössä tarvetta. Lisäksi tutkimukseni on valaissut sitä, että ammattieettinen pohdinta on myös vahvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, esimerkiksi yhteiskunnallisen arvoilmaston kanssa. Haluan tutkimuksellani korostaa siten ammattieettisen reflektion tärkeyttä sosiaalityöntekijän ammatissa.