Adoptio bulgarialaisena lastensuojeluna

Abstract

Tutkimus käsittelee Bulgarian kotimaisia adoptiota lastensuojelun sosiaalityönä. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä on kuvata adoptioprosessia ja toisena sitä, miten ja millaisena adoptioiden kanssa tekemisissä olevat toimijat merkityksellistävät kotimaista adoptiota Bulgariassa. Tavoitteena on lisätä Bulgarian kotimaisten adoptioiden läpinäkyvyyttä ja osallistua suomalaiseen keskusteluun adoptioista osana lastensuojelun tehtäväkenttää bulgarialaisen peilin kautta.

Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisella otteella, havainnoimalla bulgarialaista todellisuutta ja haastattelemalla adoption avaintoimijoita Sofiassa marraskuussa 2016. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina laadullisen tutkimuksen aineiston hankkimiseksi. Haastateltavia oli viisi, ja heidän erilaiset näkökulmansa adoptioihin ja lastensuojeluun ristiinvalaisevat ilmiön monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Aineistokseni muodostui Bulgarian lastensuojelua koskevien kansainvälisten raporttien ja lakien lisäksi kaksi haastattelutallennetta, kenttämuistiinpanoja ja kuvamateriaalia. Analysoin aineistoani narratiivisesti ensinnäkin tarkastelemalla sitä, miten tarinaa kerrotaan, mutta myös sitä, mitä kerrotaan. Tarina ja juoni rakentuvat kokonaisuudeksi, narratiiveiksi tutkimusanalyysin avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaan jäsentämällä adoptioympäristöä ja -prosessia. Toiseen kysymykseen vastaan tarkastelemalla sitä, miten haastateltava kertoo tarinaansa eli millaista juonilinjaa narratiivi etenee ja toisaalta sitä, mitä haastateltavat kertovat bulgarialaisesta lastensuojeluympäristöstä sekä millaisia toimijuuksia adoptioon osalliset tai lastensuojelun ammattilaiset tarinoissaan ottavat.

Tutkimustulokseni on, että Bulgarian kotimainen adoptio on monimutkainen ja ristiriitainen ilmiö, jossa on monia intressejä ja polkuja. Adoptioilla pyritään Bulgariassa ratkaisemaan erilaisia ongelmia, kuten laitoshuollon purkamisprojektia, lapsettomuutta ja lapsen edun toteutumista.

Adoptio voi olla yksittäisten lasten kohdalla hyvä ja pysyvä ratkaisu useammallekin sijoitetulle lapselle, jos yhteiskunta ja adoptioympäristö toimivat lainmukaisesti ja yhdenvertaisesti sosiaalityön eettisten sääntöjen perusteella.

Toisaalta lastensuojelullisten sijoitusten vähentäminen on Bulgariassa vielä tärkeämpi tavoite, johon tulisi pyrkiä oikea-aikaisen perheille tarjottavan moniammatillisen avun ja tuen keinoin. Tähän tarvitaan kuitenkin laajaa yhteiskunnallista paradigmamuutosta suhteessa eri väestöryhmiin, vähemmistöihin, heidän osallistamiseensa sekä yleensä muutokseen sosiaalityön tavoitteena.

ABSTRACT Adoption as child protection in Bulgaria

This masters' thesis analyses domestic adoptios as methods of social work and child protection in Bulgaria. The first research task of the thesis is describing the adoption process in Bulgaria and the second reserach task is to study how the stakeholders respresent domestic adoptions in Bulgaria. The aim is to increase transparency in domestic adoptions and to participate in the Finnish discussion of adoptions as part of social work. For this, the Bulgarian experience is used as a mirror.

Research materials have been gathered according to the etnographic standard method by observing Bulgarian reality and interviewing key stakeholders in Bulgarian adoptions in November 2016. The interviews were thematic and used to collect qualitative materials. There were five interviewees and their different standpoints bring out the complicity and contradictions of the phenomena.

Apart from the international reports and Bulgarian laws conserning adoption, my data consists of two recordings of interviews, notes from the three additional interviews, field notes and two photos. The first research task was completed through describing the adoption path based on the totality interviews. The second research task concerning the representation of adoptions was completed with narrative analyses. In my analyses I first focus on how the plot is told and secondly what is told. In this case, the strory and the plot become the narrative in the process of the analyses. These narratives enlighten the Bulgarian environment of child protection and adoptions and also tell us about the positions, the stakeholders take, in their narratives.

As a result, the study suggests, that Bulgarian domestic adoption is a complicated phenomena with many contradictions because of its different interests and paths various stakeholdrs tend to inhabit. Adoptions are solutions, for example to the problems of the society, such as de-institutionalisation, but also to childlessnes and also the best interest of the child taken in to custody.

Domestic adoption can be a good and stable condition for a Bulgarian emplaced child, but it could be even further improved. Thus the stakeholders in the adoption environment and officials should firmly respect the ethical norms of social work.

I consider that lowering the amount of emplacements should be even more important target. This should be supported by multiprofessional support and timing for the families and children. To reach this goal, a radical turn in the current paradigm would have to be made when it comes to the attitude towards ethnic minorities and their inclusion in to the society. Moreover to the concept of change, should also become a recognized and valid target of social work.