Kuutoskaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkosto monitasohallinnan näkökulmasta

Abstract

Ilmastonmuutos on merkittävä globaalisti tunnistettu uhka, jota ratkaistaan EU-maissa yhteisten ilmastosopimusten ja -tavoitteiden avulla. Hallinnollista järjestelmää, jossa EU linjaa yhteiset ilmastopoliittiset tavoitteet ja ohjelmat, joita toteutetaan paikallisesti, kuvaa käsite monitasohallinta. Projektifikaatio on tärkeä osa EU:n monitasohallintaa ja sillä viitataan tässä tutkielmassa yhteisten pyrkimysten tavoittelemiseen kirjaamalla ne osaksi paikallisia strategisia ohjelmia, joita toteutetaan projektien kautta. Sulauttaakseen yhteiset tavoitteet osaksi ilmasto-ohjelmiensa operationaalista toteutusta paikallishallinnot voivat hyödyntää generatiivista johtajuutta sekä ympäristömyönteistä käyttäytymistä synnyttäviä keinoja.

Tässä teorialähtöisessä ja teoriasidonnaisessa laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan keinoja, joilla ilmastotyötä on toteutettu paikallisesti Suomen kuuden suurimman kaupungin eli ns. kuutoskaupunkien ilmastoverkoston toiminnassa. Kuutoskaupunkeja ovat Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Vantaa ja Espoo, joista tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmea ensimmäiseksi mainittua. Tutkimuksessa tutustutaan verkoston yhteistyön aikaansaannoksiin ja tarkastellaan, kuinka hyvin toiminta on linjassa kaupunkien muun strategiatyön kanssa. Tutkimus tarkastelee myös kaupunginjohajien osallisuuden merkitystä verkoston itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu kohdekaupunkien ilmastoverkoston toimintaa tuntevien asiantuntijoiden haastatteluista sekä kaupunginjohtajien ilmastoverkoston kokouspöytäkirjoista.

Tutkimuksen löydösten perusteella ilmastoverkostolla on paljon potentiaalia toimia kansallisesti merkittävänä ilmastotyön vaikuttajaverkostona, koska sillä on kompetenssia toimia alan generatiivisena johtajana. Verkosto on onnistunut luomaan uusia yhteyksiä eri toimijoiden välille, tarjonnut tärkeitä huomion kohteita ja työkaluja kaupunkien ilmastotyöhön, sekä vaikuttanut ilmastonmuutosta koskeviin yleisiin näkemyksiin tarjoamalla relevanttia tietoa. Verkoston tulevaisuuden kannalta olisi merkityksellistä, että sen toiminta avattaisiin laajemmalle toimijajoukolle, että se edistäisi ilmastomyönteistä käyttäytymistä suostuttelevien ohjauskeinojen avulla, pyrkisi vaikuttamaan ilmastotyön kansalliseen kunnianhmoisuuteen, sekä kiinnittäisi huomiota toimintojensa jatkuvuuteen.