Lapseton valinta : vapaaehtoinen lapsettomuus suomalaisten aikuisten keskuudessa
Kerttula, Essi (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710262641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710262641
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä perusteluja sille, miksi vapaaehtoinen lapseton elämä on valittu. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esille sitä miten suomalaisten arvot, asenteet ja maailmankuva ovat muuttuneet ajan kuluessa.
Empiirinen aineisto koostui tutkimusta varten perustetun "Vapaaehtoinen lapsettomuus" Facebook -ryhmän jäsenten keskusteluista. Keskustelijoiden keskinäisestä puheesta tutkittiin sitä miten lapsettoman elämän valinnoista ja muista aiheeseen liittyvistä teemoista keskustellaan sosiaalisen median sivustolla. Tutkittavana ollut aineisto analysoitiin diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelmää, jolla tutkimusta lähestytään, voidaan kutsua diskurssianalyyttiseksi aineistolähtöiseksi tutkimukseksi.
Diskurssianalyysin lähtökohtana on puhetapojen tunnistaminen ja niiden tutkiminen. Analysoitavasta aineistosta muodostuikin kuusi tulkintarepertuaaria, joilla jokaisella oli selkeät tunnuspiirteensä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että selkeästi hallitsevia puhetapoja olivat keskustelut ja perustelut vapaaehtoisen lapsettomuuden tietoisesta elämänvalinnasta. Lähes kaikki ryhmässä keskustelleet olivat jo pitkään tienneet, etteivät he koskaan tule haluamaan lapsia. Myötäsyntyisyys ja luonnollisten vanhemmuudentunteiden puuttuminen olivat perustelujen keskiössä. Myös eettiset syyt (mm. perinnölliset sairaudet, maailman liikakansoittuminen) hallitsivat osallistujien perusteluja. Vapaaehtoisesti lapsettomat myös pohtivat sitä, että monet perustelut lasten hankkimatta jättämiselle oli keksitty ympäriltä tulevan paineen vuoksi. Harvalla keskustelijalla oli alun perin ollut muuta perustetta vapaaehtoiselle lapsettomuudelle kuin oma tahto.
Aiempaa tutkimusta vapaaehtoisen lapsettomuuden tästä näkökulmasta ei ole tiettävästi tehty, joten tarve aiheen tutkimiselle oli -ja on edelleen.
Empiirinen aineisto koostui tutkimusta varten perustetun "Vapaaehtoinen lapsettomuus" Facebook -ryhmän jäsenten keskusteluista. Keskustelijoiden keskinäisestä puheesta tutkittiin sitä miten lapsettoman elämän valinnoista ja muista aiheeseen liittyvistä teemoista keskustellaan sosiaalisen median sivustolla. Tutkittavana ollut aineisto analysoitiin diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelmää, jolla tutkimusta lähestytään, voidaan kutsua diskurssianalyyttiseksi aineistolähtöiseksi tutkimukseksi.
Diskurssianalyysin lähtökohtana on puhetapojen tunnistaminen ja niiden tutkiminen. Analysoitavasta aineistosta muodostuikin kuusi tulkintarepertuaaria, joilla jokaisella oli selkeät tunnuspiirteensä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että selkeästi hallitsevia puhetapoja olivat keskustelut ja perustelut vapaaehtoisen lapsettomuuden tietoisesta elämänvalinnasta. Lähes kaikki ryhmässä keskustelleet olivat jo pitkään tienneet, etteivät he koskaan tule haluamaan lapsia. Myötäsyntyisyys ja luonnollisten vanhemmuudentunteiden puuttuminen olivat perustelujen keskiössä. Myös eettiset syyt (mm. perinnölliset sairaudet, maailman liikakansoittuminen) hallitsivat osallistujien perusteluja. Vapaaehtoisesti lapsettomat myös pohtivat sitä, että monet perustelut lasten hankkimatta jättämiselle oli keksitty ympäriltä tulevan paineen vuoksi. Harvalla keskustelijalla oli alun perin ollut muuta perustetta vapaaehtoiselle lapsettomuudelle kuin oma tahto.
Aiempaa tutkimusta vapaaehtoisen lapsettomuuden tästä näkökulmasta ei ole tiettävästi tehty, joten tarve aiheen tutkimiselle oli -ja on edelleen.