Polven rasitusvammat nuorilla salibandy- ja koripallopelaajilla
Helminen, Ella (2017)
Helminen, Ella
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710262640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710262640
Tiivistelmä
Salibandy ja koripallo ovat maassamme suosittuja palloilulajeja. Polven rasitusvamman kehittyminen on näiden lajien harrastajille kuitenkin suhteellisen yleistä ja niiden ennaltaehkäisy on erittäin kannattavaa, joten perustutkimus aiheesta on tarpeen. Tämän tutki-muksen tavoitteena on selvittää ylirasituksesta johtuvien polvivammojen ilmaantuvuutta suomalaisilla 12-21-vuotiailla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös polven rasitusvammojen jakaantumista eri sukupuolten ja urheilulajien kesken, sekä paneudutaan yleisimpiin rasitusvammatyyppeihin ja saatujen vammojen vakavuusasteisiin.
Tietojen keräämiseen käytettiin UKK-instituutin vuosina 2011-2014 (3 vuotta) Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimusta varten kerättyä aineistoa. Kyseessä oli Tamperelaisilla nuorilla palloilulajien urheilijoilla toteutettu prospektiivinen seurantatutkimus, joka käsitti yhteensä 401 nuorta urheilijaa. Tutkimukseen valitut juoniorijoukkueet pelasivat ylimpiä liiga- ja divisioonatasoja. Pelaajilta kerättiin tietoa vammautumisista kyselylomakkein, joissa kartoitettiin tarkemmin loukkaantumiseen johtaneita syitä sekä vammasta aiheutunutta kipua ja haittaa. Myös harjoitustunnit ja muut mahdolliset riskitekijät kirjattiin lomakkeeseen.
Vamma määriteltiin rasitusvammaksi, kun vamman oireilu alkoi vähitellen, ilman identifioitavissa olevaa vammaan johtanutta äkillistä tapahtumaa. Tässä seurantatutkimuksessa polven rasitusvamma tapahtui 42 (10,5 %) tutkimukseen osallistuneelle pelaajalle, joten polven rasitusvammoja voidaan pitää suhteellisen yleisinä vammoina kyseisten pallopelien harrastajien keskuudessa. Tytöt saivat polven rasitusvamman poikia useammin ja salibandyn pelaajat koripalloilijoita useammin. Yleisin vammatyyppi oli tendinopatia. Suurin osa polven rasitusvammoista oli vakavia, joten niistä aiheutui pitkiä poissaoloja täysipainoisesta urheiluharjoittelusta.
Tutkimus vahvisti aiempaa näyttöä siitä, että salibandyn ja koripallon harrastajilla polven rasitusvammat ovat yleisiä, mutta tässä tutkimuksessa erot sukupuolten välillä riippuivat lajivalinnasta. Nuorilla harrastajilla rasitusvammat ovat useimmiten uusia, joten näissä ikäluokissa vammojen ennaltaehkäisyyn on järkevää panostaa. Jatkotutkimusta suuremmalla aineistolla tarvitaan saatujen lukujen varmistamiseksi sekä vammautumisen riskitekijöiden tunnistamiseksi.
Tietojen keräämiseen käytettiin UKK-instituutin vuosina 2011-2014 (3 vuotta) Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimusta varten kerättyä aineistoa. Kyseessä oli Tamperelaisilla nuorilla palloilulajien urheilijoilla toteutettu prospektiivinen seurantatutkimus, joka käsitti yhteensä 401 nuorta urheilijaa. Tutkimukseen valitut juoniorijoukkueet pelasivat ylimpiä liiga- ja divisioonatasoja. Pelaajilta kerättiin tietoa vammautumisista kyselylomakkein, joissa kartoitettiin tarkemmin loukkaantumiseen johtaneita syitä sekä vammasta aiheutunutta kipua ja haittaa. Myös harjoitustunnit ja muut mahdolliset riskitekijät kirjattiin lomakkeeseen.
Vamma määriteltiin rasitusvammaksi, kun vamman oireilu alkoi vähitellen, ilman identifioitavissa olevaa vammaan johtanutta äkillistä tapahtumaa. Tässä seurantatutkimuksessa polven rasitusvamma tapahtui 42 (10,5 %) tutkimukseen osallistuneelle pelaajalle, joten polven rasitusvammoja voidaan pitää suhteellisen yleisinä vammoina kyseisten pallopelien harrastajien keskuudessa. Tytöt saivat polven rasitusvamman poikia useammin ja salibandyn pelaajat koripalloilijoita useammin. Yleisin vammatyyppi oli tendinopatia. Suurin osa polven rasitusvammoista oli vakavia, joten niistä aiheutui pitkiä poissaoloja täysipainoisesta urheiluharjoittelusta.
Tutkimus vahvisti aiempaa näyttöä siitä, että salibandyn ja koripallon harrastajilla polven rasitusvammat ovat yleisiä, mutta tässä tutkimuksessa erot sukupuolten välillä riippuivat lajivalinnasta. Nuorilla harrastajilla rasitusvammat ovat useimmiten uusia, joten näissä ikäluokissa vammojen ennaltaehkäisyyn on järkevää panostaa. Jatkotutkimusta suuremmalla aineistolla tarvitaan saatujen lukujen varmistamiseksi sekä vammautumisen riskitekijöiden tunnistamiseksi.