Psykiatristen hoitajien toivo : lähiesimies hoitajan toivoa vahvistamassa
Vehmas, Noora (2016)
Vehmas, Noora
2016
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710132602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710132602
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata psykiatristen hoitajien käsityksiä toivosta, toivon merkitystä psykiatrisessa hoitotyössä, esimiehen edellytyksiä hoitajien toivon vahvistamisessa sekä keinoja, joilla esimies voi vahvistaa hoitajien toivoa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkittua hoitotieteellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa. Tämä tutkimus on osa Tampereen yliopistossa tehtävää TOIVO- tutkimusprojektia, jonka johtajana toimii FT, dosentti Jari Kylmä.
Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 haastattelemalla psykiatrisia hoitajia (n= 20) yksilö- ja ryhmähaastatteluilla eteläsuomalaisesta sairaalasta psykiatrisilta lasten-, nuorten-, sekä aikuisten osastoilta. Haastattelut nauhoitettiin digitaalisesti ja litteroitiin tekstiksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan toivo on yksilön optimistinen tunnetila rakentuen kolmesta ulottuvuudesta: elämää kannattelevasta positiivisesta voimasta, luottamuksen tunteesta elämään sekä paremman huomisen mahdollisuuksista. Toivon merkitys näyttäytyy tämän tutkimuksen tulosten mukaan psykiatrisen hoitamisen ennakkoehtona. Toivo on hoitajan työssäjaksamisen edellytys sekä psykiatrisen hoidon perusta. Hoitajan keskeisenä tehtävänä tulee lisäksi olla toivona toivottamalle potilaalle sekä olla luomassa toivoa läheisille.
Hoitajien toivon vahvistamisessa lähiesimieheltä vaaditaan edellytyksenä osaamista ja ominaisuuksia. Esimiehen edellytykset hoitajien toivon vahvistamisessa muodostuvat esimiehen johtajuusosaamisesta sekä esimiehen sosiaalisesta taitavuudesta. Johtajuusosaaminen sisältää esimiehen substanssiosaamisen, esimiehen määrätietoisen otteen johtajana sekä esimiehen ammatillisuuden. Esimiehen sosiaalinen taitavuus pitää sisällään esimiehen luottamusta herättävän toiminnan sekä esimiehen aidon tavan kohdata työntekijät.
Esimies voi vahvistaa hoitajien toivoa välittämällä toiveikkuutta, kohtaamalla työntekijät empaattisesti ja arvostavasti, johtamalla työryhmän toimintaa, mahdollistamalla työntekijöiden kehittymisen sekä tukemalla työntekijöitä työssä jaksamisessa.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa tutkittaessa toivoa hoitotyön johtamisessa sekä kehitettäessä mittaria esimiehen keinoista vahvistaa hoitajien toivoa. Tutkimuksen tuloksia voidaan myös hyödyntää hoitotyön esimiesten koulutuksissa.
ABSTRACT
Psychiatric nurses’ hope - Superior in strengthening nurse’s hope
The purpose of this study was to describe psychiatric nurses’ perceptions of hope, the importance of hope in psychiatric nursing and superior’s skills and means to strengthen nurses’ hope. The aim of this study was to produce evidence-based information which can be used in developing nursing education and research. This study is a part of a HOPE-project, which is conducted in the University of Tampere, headed by PhD Jari Kylmä.
This study takes a qualitative approach. The data was collected by interviewing psychiatric nurses (n=20) in spring 2015 in individual and group interviews. Interviews took place at one of the Southern Finland hospital children-, youth- and adult wards. The data was analyzed by using qualitative content analysis.
The results show that hope is an invidual’s optimistic emotional concept conposing of three extents: life supporting positive force, the feeling of trust in life and the opportunities for a better tomorrow. The importance of hope appears to be a pre-condition of psychiatric treatment. Hope is nurse’s prerequisite of coping at work and the basis of psychiatric care. The nurses’ essential task is to stand for as a subject of hope for the hopeless patient and to create hope for families/ relatives.
This study found out that ability to strengthen nurses’ hope is depending on superior’s skills and attributes. These skills consist of superior’s leadership and social skills. Leadership skills consist of superior’s substance knowing, purposeful grip to be a leader and superior’s professionalism. In addition, superior’s social abilities contain superior’s confidence-inspiring action and superior’s authentic way to confront employees.
It was also shown in this study that superior can strengthen nurses’ hope by conveying hopefulness, confronting employees with empathy and with appreciation, managing the work group, enabling the development of employees and supporting employees in coping at work.
Findings of this study can be utilize in further examination of hope in nursing management and in developing methods for measuring superior’s means to strengthen nurses’ hope. The findings of this study can also be utilize in education of nursing superiors.
Tutkimus on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 haastattelemalla psykiatrisia hoitajia (n= 20) yksilö- ja ryhmähaastatteluilla eteläsuomalaisesta sairaalasta psykiatrisilta lasten-, nuorten-, sekä aikuisten osastoilta. Haastattelut nauhoitettiin digitaalisesti ja litteroitiin tekstiksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan toivo on yksilön optimistinen tunnetila rakentuen kolmesta ulottuvuudesta: elämää kannattelevasta positiivisesta voimasta, luottamuksen tunteesta elämään sekä paremman huomisen mahdollisuuksista. Toivon merkitys näyttäytyy tämän tutkimuksen tulosten mukaan psykiatrisen hoitamisen ennakkoehtona. Toivo on hoitajan työssäjaksamisen edellytys sekä psykiatrisen hoidon perusta. Hoitajan keskeisenä tehtävänä tulee lisäksi olla toivona toivottamalle potilaalle sekä olla luomassa toivoa läheisille.
Hoitajien toivon vahvistamisessa lähiesimieheltä vaaditaan edellytyksenä osaamista ja ominaisuuksia. Esimiehen edellytykset hoitajien toivon vahvistamisessa muodostuvat esimiehen johtajuusosaamisesta sekä esimiehen sosiaalisesta taitavuudesta. Johtajuusosaaminen sisältää esimiehen substanssiosaamisen, esimiehen määrätietoisen otteen johtajana sekä esimiehen ammatillisuuden. Esimiehen sosiaalinen taitavuus pitää sisällään esimiehen luottamusta herättävän toiminnan sekä esimiehen aidon tavan kohdata työntekijät.
Esimies voi vahvistaa hoitajien toivoa välittämällä toiveikkuutta, kohtaamalla työntekijät empaattisesti ja arvostavasti, johtamalla työryhmän toimintaa, mahdollistamalla työntekijöiden kehittymisen sekä tukemalla työntekijöitä työssä jaksamisessa.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa tutkittaessa toivoa hoitotyön johtamisessa sekä kehitettäessä mittaria esimiehen keinoista vahvistaa hoitajien toivoa. Tutkimuksen tuloksia voidaan myös hyödyntää hoitotyön esimiesten koulutuksissa.
ABSTRACT
Psychiatric nurses’ hope - Superior in strengthening nurse’s hope
The purpose of this study was to describe psychiatric nurses’ perceptions of hope, the importance of hope in psychiatric nursing and superior’s skills and means to strengthen nurses’ hope. The aim of this study was to produce evidence-based information which can be used in developing nursing education and research. This study is a part of a HOPE-project, which is conducted in the University of Tampere, headed by PhD Jari Kylmä.
This study takes a qualitative approach. The data was collected by interviewing psychiatric nurses (n=20) in spring 2015 in individual and group interviews. Interviews took place at one of the Southern Finland hospital children-, youth- and adult wards. The data was analyzed by using qualitative content analysis.
The results show that hope is an invidual’s optimistic emotional concept conposing of three extents: life supporting positive force, the feeling of trust in life and the opportunities for a better tomorrow. The importance of hope appears to be a pre-condition of psychiatric treatment. Hope is nurse’s prerequisite of coping at work and the basis of psychiatric care. The nurses’ essential task is to stand for as a subject of hope for the hopeless patient and to create hope for families/ relatives.
This study found out that ability to strengthen nurses’ hope is depending on superior’s skills and attributes. These skills consist of superior’s leadership and social skills. Leadership skills consist of superior’s substance knowing, purposeful grip to be a leader and superior’s professionalism. In addition, superior’s social abilities contain superior’s confidence-inspiring action and superior’s authentic way to confront employees.
It was also shown in this study that superior can strengthen nurses’ hope by conveying hopefulness, confronting employees with empathy and with appreciation, managing the work group, enabling the development of employees and supporting employees in coping at work.
Findings of this study can be utilize in further examination of hope in nursing management and in developing methods for measuring superior’s means to strengthen nurses’ hope. The findings of this study can also be utilize in education of nursing superiors.