Etniset vähemmistöt Amerikan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimissa : vertailussa kansainvälisen oikeuden vaikutteet
Aho, Heikki (2017)
2017
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710112596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710112596
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Amerikan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten (AIT ja EIT) suhtautumista vähemmistöjen suojeluun. Tutkimus rajautuu vakiintuneita etnisiä vähemmistöjä koskeviin oikeuskäytäntöihin. Alkuperäiskansat on sisällytetty osaksi tutkimusta.
Tutkimus on luonteeltaan oikeusvertaileva tutkimus. Siinä vertaillaan kahden alueellisen ihmisoikeustuomioistuimen vähemmistöjä koskevien oikeuskäytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä. Oikeuskäytännöissä tarkastellaan erityisesti sitä, miten ihmisoikeustuomioistuimet ovat huomioineet kansainvälisen oikeuden normiverkostot. Huomiota kiinnitetään myös ihmisoikeus-tuomioistuinten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Ihmisoikeustuomioistuinten oikeuskäytäntöjä vertaillaan kolmessa osiossa, jotka jäljittelevät vähemmistöjen suojeluun liittyvän kansainvälisen oikeuden normikategorioita. Ihmisoikeustuo-mioistuinten suhtautumista vähemmistöihin vertaillaan vähemmistöjen kulttuuri-identiteetin, sosioekonomisen yhdenvertaisuuden toteuttamisen ja päätöksentekoon osallistamisen osalta. Merkittävin ero havaittiin ihmisoikeustuomioistuinten tavoissa suhtautua valittajien kulttuuri-identiteettiin. AIT on tulkinnut oikeutta kulttuuri-identiteettiin ihmisoikeussopimuksen tulkintaa ohjaavana normina. Se on myös huomioinut kulttuuri-identiteetin merkityksen valittajan henkiselle eheydelle. EIT on puolestaan tulkinnut oikeutta kulttuuri-identiteettiin osana Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. EIT ei yleensä huomioi kulttuuri-identiteetin merkitystä valittajien henkiselle eheydelle. EIT:n havaittiin lähentyneen AIT:n tulkintaa kulttuuri-identiteetin merkityksen tunnistamisen osalta. Kulttuuri-identiteetin turvaamisintressin osalta AIT:n havaittiin toimivan vuorovaikutuksessa etenkin YK:n ja ILO:n ihmisoikeusregiimien kanssa. EIT:n puolestaan todettiin suosivan eurooppalaista ihmisoikeusregiimiä, minkä havaittiin aiheuttavan haasteita Euroopan alkuperäiskansoille.
Molempien tuomioistuinten todettiin asettavan valtioille positiivisia velvoitteita pyrkiä kohti vähemmistöjen sosioekonomisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Lähestymistavoissa löydettiin kuitenkin eroja, joiden arvioitiin aiheutuvan valitusten luonteista johtuvista eroista. Tuomioistuin-ten välistä vuorovaikutusta havaittiin AIT:n tavassa soveltaa EIT:n Osman-testiä.
AIT:n todettiin edellyttävän vähemmistöjen aktiivista osallistamista päätöksentekoon sekä kansallisen tason että niitä koskevan päätöksenteon osalta. EIT ei ole ratkaissut yhtään tapausta, jossa olisi kyse vähemmistöjen suorasta osallistamisesta niitä koskeviin päätöksiin. Kansallisen tason vaikuttamisen osalta EIT:n havaittiin pyrkivän turvaamaan demokraattinen toimintaympä-ristö. EIT:n ei todettu edellyttävän vähemmistöjen aktiivista osallistamista kansalliseen demokra-tiaan. Tosin aikaisempaa osallistavammasta suhtautumisesta nähtiin heikkoja signaaleja.
Tutkimus on luonteeltaan oikeusvertaileva tutkimus. Siinä vertaillaan kahden alueellisen ihmisoikeustuomioistuimen vähemmistöjä koskevien oikeuskäytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä. Oikeuskäytännöissä tarkastellaan erityisesti sitä, miten ihmisoikeustuomioistuimet ovat huomioineet kansainvälisen oikeuden normiverkostot. Huomiota kiinnitetään myös ihmisoikeus-tuomioistuinten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Ihmisoikeustuomioistuinten oikeuskäytäntöjä vertaillaan kolmessa osiossa, jotka jäljittelevät vähemmistöjen suojeluun liittyvän kansainvälisen oikeuden normikategorioita. Ihmisoikeustuo-mioistuinten suhtautumista vähemmistöihin vertaillaan vähemmistöjen kulttuuri-identiteetin, sosioekonomisen yhdenvertaisuuden toteuttamisen ja päätöksentekoon osallistamisen osalta. Merkittävin ero havaittiin ihmisoikeustuomioistuinten tavoissa suhtautua valittajien kulttuuri-identiteettiin. AIT on tulkinnut oikeutta kulttuuri-identiteettiin ihmisoikeussopimuksen tulkintaa ohjaavana normina. Se on myös huomioinut kulttuuri-identiteetin merkityksen valittajan henkiselle eheydelle. EIT on puolestaan tulkinnut oikeutta kulttuuri-identiteettiin osana Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. EIT ei yleensä huomioi kulttuuri-identiteetin merkitystä valittajien henkiselle eheydelle. EIT:n havaittiin lähentyneen AIT:n tulkintaa kulttuuri-identiteetin merkityksen tunnistamisen osalta. Kulttuuri-identiteetin turvaamisintressin osalta AIT:n havaittiin toimivan vuorovaikutuksessa etenkin YK:n ja ILO:n ihmisoikeusregiimien kanssa. EIT:n puolestaan todettiin suosivan eurooppalaista ihmisoikeusregiimiä, minkä havaittiin aiheuttavan haasteita Euroopan alkuperäiskansoille.
Molempien tuomioistuinten todettiin asettavan valtioille positiivisia velvoitteita pyrkiä kohti vähemmistöjen sosioekonomisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Lähestymistavoissa löydettiin kuitenkin eroja, joiden arvioitiin aiheutuvan valitusten luonteista johtuvista eroista. Tuomioistuin-ten välistä vuorovaikutusta havaittiin AIT:n tavassa soveltaa EIT:n Osman-testiä.
AIT:n todettiin edellyttävän vähemmistöjen aktiivista osallistamista päätöksentekoon sekä kansallisen tason että niitä koskevan päätöksenteon osalta. EIT ei ole ratkaissut yhtään tapausta, jossa olisi kyse vähemmistöjen suorasta osallistamisesta niitä koskeviin päätöksiin. Kansallisen tason vaikuttamisen osalta EIT:n havaittiin pyrkivän turvaamaan demokraattinen toimintaympä-ristö. EIT:n ei todettu edellyttävän vähemmistöjen aktiivista osallistamista kansalliseen demokra-tiaan. Tosin aikaisempaa osallistavammasta suhtautumisesta nähtiin heikkoja signaaleja.