Kriittinen diskurssianalyysi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 sisältämistä legitimoinneista
Koskinen, Veli-Pekka (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710102579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710102579
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi vuoden 2016 elokuussa voimaan tulleen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 sisältämiä oikeuttamismekanismeja, legitimaatiota. Lisäksi tutkimuksen avulla tarkastellaan, millaisia opetussuunnitelman sisältämiä normeja näillä legitimaatiolla oikeutetaan. Lakiin verrattavan asemansa puolesta on tärkeää tutkia opetussuunnitelmaa sosiaalisia käytäntöjä oikeuttavana, normalisoivana asiakirjana, joka vaikuttaa suoraan koulujen henkilöstöön ja oppilaisiin.
Tämä tutkimus on kriittinen diskurssianalyysi, jonka aineistona oli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan niin kutsuttu yleinen osa, joka sisältää luvut 1-12. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii esittämään kriittisen puheenvuoron jotakin asiantilaa koskien ja esittämään kysymyksiä vallitsevista valtasuhteista.
Tutkimus jakautuu kolmeen eri tasoon. Ensin tutkimuksessa huomio kiinnitetään niihin ilmaisuihin, joihin liittyy jokin toimintaa oikeuttava diskursiivinen mekanismi, legitimaatio. Sen jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan legitimaatioiden kohteita jaottelemalla ne kolmeen diskussiin: yksilö yhteisössä -puheeseen, osaamispuheeseen ja sivistys- ja edistyspuheeseen. Lopuksi luodaan katsaus legitimaatioden suhteesta edellä mainittuihin diskursseihin.
Legitimaatio tapahtuu opetussuunnitelmassa joko kognitiivisen validaation kautta, liittämällä puheeseen jokin arvo tai johonkin auktoriteettiin perustuen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opetussuunnitelma legitimoi sisältöään eniten kognitiivisen validaation kautta. Kaikkein korostunein yksittäinen legitimaatiomekanismi näyttäytyi lakiin tai asetuksiin viittaamisena.
Opetussuunnitelmateksti sisälsi eniten puhetta yksilöistä yhteisöissä, sitten osaamispuhetta ja vähiten sivistys- ja edistyspuhetta. Kolme korostuneinta opetussuunnitelmassa esiintyvää yksittäistä legitimaation kohdetta olivat yhteistyö, työ ja kehittäminen, joista kaikki kuuluivat sivistys- ja edistyspuheeseen.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että uudistetun opetussuunnitelman sisältämä legitimoitu puhe korostaa melko perinteisiä opetukselle asetettuja normeja, joissa korostuvat tavoitteisiin perustuva opetus ja yksilön osaamisen hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi. Merkittävä huomio oli kuitenkin yhteisöllisyyden ja yhteistyön korostuminen aineistossa.
Tämä tutkimus on kriittinen diskurssianalyysi, jonka aineistona oli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan niin kutsuttu yleinen osa, joka sisältää luvut 1-12. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii esittämään kriittisen puheenvuoron jotakin asiantilaa koskien ja esittämään kysymyksiä vallitsevista valtasuhteista.
Tutkimus jakautuu kolmeen eri tasoon. Ensin tutkimuksessa huomio kiinnitetään niihin ilmaisuihin, joihin liittyy jokin toimintaa oikeuttava diskursiivinen mekanismi, legitimaatio. Sen jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan legitimaatioiden kohteita jaottelemalla ne kolmeen diskussiin: yksilö yhteisössä -puheeseen, osaamispuheeseen ja sivistys- ja edistyspuheeseen. Lopuksi luodaan katsaus legitimaatioden suhteesta edellä mainittuihin diskursseihin.
Legitimaatio tapahtuu opetussuunnitelmassa joko kognitiivisen validaation kautta, liittämällä puheeseen jokin arvo tai johonkin auktoriteettiin perustuen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opetussuunnitelma legitimoi sisältöään eniten kognitiivisen validaation kautta. Kaikkein korostunein yksittäinen legitimaatiomekanismi näyttäytyi lakiin tai asetuksiin viittaamisena.
Opetussuunnitelmateksti sisälsi eniten puhetta yksilöistä yhteisöissä, sitten osaamispuhetta ja vähiten sivistys- ja edistyspuhetta. Kolme korostuneinta opetussuunnitelmassa esiintyvää yksittäistä legitimaation kohdetta olivat yhteistyö, työ ja kehittäminen, joista kaikki kuuluivat sivistys- ja edistyspuheeseen.
Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että uudistetun opetussuunnitelman sisältämä legitimoitu puhe korostaa melko perinteisiä opetukselle asetettuja normeja, joissa korostuvat tavoitteisiin perustuva opetus ja yksilön osaamisen hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi. Merkittävä huomio oli kuitenkin yhteisöllisyyden ja yhteistyön korostuminen aineistossa.