Käännöstoimiston verkkosivut käännöstoimeksiannon oppaana
Krela, Anneli (2017)
Krela, Anneli
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710092567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710092567
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on käännöstoimistojen verkkosivujen viestintä asiakkaille. Tutkimuskysymys on seuraava: miten käännösalan palveluntarjoajat ohjeistavat asiakkaitaan verkkosivuillaan toimeksiantoon liittyen? Tutkimalla näitä ohjeita tai pyyntöjä selvitetään, mitkä teemat toimeksiantoja koskevassa viestinnässä nousevat esiin. Oletus on, että esiin tuleviin teemoihin kuuluisivat ainakin kääntämisen hinta, käännöksen laatu ja kääntäjän työskentelyolosuhteet. Päätelmissä pohditaan lisäksi syitä juuri tiettyjen teemojen esiin nousulle.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tehdään selkoa käännösalan rakenteesta ja toiminnasta sekä yrityksen viestinnästä. Viitekehyksen luomisessa käytetään apuna viime vuosina ilmestynyttä käännösalaa erittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia, joka toteutetaan teoria-ohjaavasti. Analyysiyksiköt valitaan aineistosta ja teoriaa käytetään apuna analyysin etenemisessä. Aineisto koostuu sellaisten kahdeksan Suomen käännöstoimistojen liiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenyrityksistä ja toiminimistä, joilla oli tutkimuksen tekohetkellä verkkosivuillaan ohjeita käännöstoimeksiantoon liittyen.
Tulokset osoittavat, että käännösalan palveluntarjoajat antavat kattavasti ohjeita asiakkailleen verkkosivuillaan siitä, mitä kaikkea käännöstoimeksiannon tekeminen sisältää. Valmiin työn laatu oli eniten viittauksia saaneiden teemojen joukossa, mutta muutoin käännösalaa viime aikoina koetelleet muutokset eivät nousseet erityisesti esille analyysissa. Sen sijaan tutkimuksessa löydettiin jonkin verran eroavaisuuksia yritysten ja toiminimien välillä, mikä mahdollisesti kertoo palveluntarjoajien asiakaskuntien eroavaisuuksista. Aineistossa yleisimmin esiintyvät teemat ovat käännösohjeet kääntäjälle, kaupalliset ohjeet (toivottu aikataulu ja budjetti) myynti sekä valmiin työn laatu. Tästä voidaan päätellä, että palveluntarjoajat toivovat yhteistyötä asiakkaan kanssa ja panostavat myyntiin sekä laatuun.
Aineistoon kuului vain palveluntarjoajien verkkosivuilla antamia ohjeita, joten muualla annetut ohjeet (esimerkiksi henkilökohtainen kanssakäyminen) sekä ohjeiden varsinainen käyttäminen jäävät tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tätä tutkimusta täydentävänä tutkimuksena voisivat toimia toimeksiantajien ja palveluntarjoajien toimintaan pureutuvat haastattelututkimukset. Ne voisivat antaa konkreettista tietoa käännösprosessin osapuolten toiminnasta ja parhaimmillaan motivoida osapuolia omien toimintamalliensa analysoimiseen ja mahdollisiin parannustoimiin.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tehdään selkoa käännösalan rakenteesta ja toiminnasta sekä yrityksen viestinnästä. Viitekehyksen luomisessa käytetään apuna viime vuosina ilmestynyttä käännösalaa erittelevää kirjallisuutta ja tutkimusta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia, joka toteutetaan teoria-ohjaavasti. Analyysiyksiköt valitaan aineistosta ja teoriaa käytetään apuna analyysin etenemisessä. Aineisto koostuu sellaisten kahdeksan Suomen käännöstoimistojen liiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsenyrityksistä ja toiminimistä, joilla oli tutkimuksen tekohetkellä verkkosivuillaan ohjeita käännöstoimeksiantoon liittyen.
Tulokset osoittavat, että käännösalan palveluntarjoajat antavat kattavasti ohjeita asiakkailleen verkkosivuillaan siitä, mitä kaikkea käännöstoimeksiannon tekeminen sisältää. Valmiin työn laatu oli eniten viittauksia saaneiden teemojen joukossa, mutta muutoin käännösalaa viime aikoina koetelleet muutokset eivät nousseet erityisesti esille analyysissa. Sen sijaan tutkimuksessa löydettiin jonkin verran eroavaisuuksia yritysten ja toiminimien välillä, mikä mahdollisesti kertoo palveluntarjoajien asiakaskuntien eroavaisuuksista. Aineistossa yleisimmin esiintyvät teemat ovat käännösohjeet kääntäjälle, kaupalliset ohjeet (toivottu aikataulu ja budjetti) myynti sekä valmiin työn laatu. Tästä voidaan päätellä, että palveluntarjoajat toivovat yhteistyötä asiakkaan kanssa ja panostavat myyntiin sekä laatuun.
Aineistoon kuului vain palveluntarjoajien verkkosivuilla antamia ohjeita, joten muualla annetut ohjeet (esimerkiksi henkilökohtainen kanssakäyminen) sekä ohjeiden varsinainen käyttäminen jäävät tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tätä tutkimusta täydentävänä tutkimuksena voisivat toimia toimeksiantajien ja palveluntarjoajien toimintaan pureutuvat haastattelututkimukset. Ne voisivat antaa konkreettista tietoa käännösprosessin osapuolten toiminnasta ja parhaimmillaan motivoida osapuolia omien toimintamalliensa analysoimiseen ja mahdollisiin parannustoimiin.