Helsinkiläisten perheiden ruokailutavat ja -tottumukset eri sosioekonomisista lähtökohdista tarkasteltuna : kuvaileva tutkimus Jakomäen ja Vironniemen peruspiirissä asuvien perheiden näkökulmasta
Ojala, Susanna (2017)
Ojala, Susanna
2017
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710032508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201710032508
Tiivistelmä
Yhteiskuntaluokkia on tutkittu monestakin eri näkökulmasta, mutta tutkimusta ruokailutavoista ja -tottumuksista Helsingin kahden eri asuinalueen piirissä asuvien perheiden välillä ei ole tehty. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää miten eri sosioekonomisissa asemissa olevat perheet syövät Helsingissä. Tutkimuksellani haluan tuoda näkyväksi luokkaeroja helsinkiläisten perheiden ruokailutavoissa ja ruokailutottumuksissa.
Etsin vastausta yksilöllisten kokemusten kautta, haastattelemalla perheenjäseniä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Haastattelin tutkimustani varten viittä perheenjäsentä, jotka asuvat yhdessä Helsingin vauraimmista asuinalueista, Vironniemen peruspiirissä. Lisäksi haastattelin viittä perheenjäsentä, joka asuvat yhdellä Helsingin tilastollisesti heikoimmassa asemassa olevalla asuinalueella, Jakomäen peruspiirissä. Haastateltavat myös täyttivät haastattelun jälkeen kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin heidän perheensä taloudellisia ja sosiaalisia lähtökohtia. Henkilöhaastatteluiden tueksi haastattelin myös molempien vertailukohteikseni valikoitujen asuinalueiden ruokakaupan edustajaa. Kauppiaiden haastattelut vahvistivat omalta osaltaan alueellisia eroja ruuan kulutustottumuksissa. Lisäksi kartoitin kohderyhmäni asuinalueita havainnoinnin keinoin. Asuinalueiden havainnointi tuo merkittävää lisäarvoa erityisesti elämäntyylien näkökulmasta. Mielestäni asuinalueita havainnoimalla ymmärtää kokonaisvaltaisemmin sen, mistä lähtökohdista ja ympäristöistä haastattelemani perheet tulevat.
Vironniemellä ja Jakomäessä haastateltavien ruuan tai raaka-aineen ostovalintaan vaikuttavin seikka erosi alueellisesti. Vironniemellä haastateltavat arvostivat ruuan laadukkuutta ja siten myös raaka-aineen alkuperää. Jakomäellä taas haastateltavien mukaan tärkein ominaisuus ruokaa ostaessa on ruuan hinta. Hinta ratkaisee, koska perheellä ei taloudellisesti ole varaa valita toisinkaan. Ruuan alkuperä on kaikesta huolimatta kuitenkin heille tärkeää, sillä suomalaista ruokaa arvostetaan. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että Jakomäellä haastateltavien perheiden elämätyyli on erilainen kuin Vironniemellä haastateltavien perheillä. Heillä ei ole mahdollisuutta käydä ravintoloissa ja kahviloissa, matkustella tai kunnostaa ja sisustaa kotiaan. Raha ratkaisee, eikä heillä ole edellä mainittuihin elämisen tapoihin varaa. Sen sijaan Jakomäen perheiden elämäntyyliin kuuluvat liikunta, kirjastossa käyminen, luonnossa oleminen ja ruuanlaitto.
Yhteistä Vironniemen ja Jakomäen kyselylomakkeisiin vastanneiden kesken oli se, että molempien alueiden haastateltavat arvottavat ja pitävät merkityksellisenä elämässä liikuntaa, kirjastossa käymistä ja ruuanlaittoa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kertoivat tekevänsä itse paljon ruokaa kotona ja tarjoavansa lapsilleen itsetehtyä ruokaa. Lisäksi kaikki pääsääntöisesti ruokailevat yhdessä perheenä ruokapöydässä ja opettavat samalla lapsilleen käytöstapoja. He myös kertoivat kaikki viettävänsä lastensa kanssa vapaa-aikaa. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi uskallan väittää, että erilaisesta taloudellisesta tilanteesta ja koulutustaustasta huolimatta tutkimukseen osallistuneissa perheissä välitetään siitä mitä ruokaa perheissä syödään ja mitä lapset ravinnokseen saavat.
Etsin vastausta yksilöllisten kokemusten kautta, haastattelemalla perheenjäseniä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Haastattelin tutkimustani varten viittä perheenjäsentä, jotka asuvat yhdessä Helsingin vauraimmista asuinalueista, Vironniemen peruspiirissä. Lisäksi haastattelin viittä perheenjäsentä, joka asuvat yhdellä Helsingin tilastollisesti heikoimmassa asemassa olevalla asuinalueella, Jakomäen peruspiirissä. Haastateltavat myös täyttivät haastattelun jälkeen kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin heidän perheensä taloudellisia ja sosiaalisia lähtökohtia. Henkilöhaastatteluiden tueksi haastattelin myös molempien vertailukohteikseni valikoitujen asuinalueiden ruokakaupan edustajaa. Kauppiaiden haastattelut vahvistivat omalta osaltaan alueellisia eroja ruuan kulutustottumuksissa. Lisäksi kartoitin kohderyhmäni asuinalueita havainnoinnin keinoin. Asuinalueiden havainnointi tuo merkittävää lisäarvoa erityisesti elämäntyylien näkökulmasta. Mielestäni asuinalueita havainnoimalla ymmärtää kokonaisvaltaisemmin sen, mistä lähtökohdista ja ympäristöistä haastattelemani perheet tulevat.
Vironniemellä ja Jakomäessä haastateltavien ruuan tai raaka-aineen ostovalintaan vaikuttavin seikka erosi alueellisesti. Vironniemellä haastateltavat arvostivat ruuan laadukkuutta ja siten myös raaka-aineen alkuperää. Jakomäellä taas haastateltavien mukaan tärkein ominaisuus ruokaa ostaessa on ruuan hinta. Hinta ratkaisee, koska perheellä ei taloudellisesti ole varaa valita toisinkaan. Ruuan alkuperä on kaikesta huolimatta kuitenkin heille tärkeää, sillä suomalaista ruokaa arvostetaan. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että Jakomäellä haastateltavien perheiden elämätyyli on erilainen kuin Vironniemellä haastateltavien perheillä. Heillä ei ole mahdollisuutta käydä ravintoloissa ja kahviloissa, matkustella tai kunnostaa ja sisustaa kotiaan. Raha ratkaisee, eikä heillä ole edellä mainittuihin elämisen tapoihin varaa. Sen sijaan Jakomäen perheiden elämäntyyliin kuuluvat liikunta, kirjastossa käyminen, luonnossa oleminen ja ruuanlaitto.
Yhteistä Vironniemen ja Jakomäen kyselylomakkeisiin vastanneiden kesken oli se, että molempien alueiden haastateltavat arvottavat ja pitävät merkityksellisenä elämässä liikuntaa, kirjastossa käymistä ja ruuanlaittoa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kertoivat tekevänsä itse paljon ruokaa kotona ja tarjoavansa lapsilleen itsetehtyä ruokaa. Lisäksi kaikki pääsääntöisesti ruokailevat yhdessä perheenä ruokapöydässä ja opettavat samalla lapsilleen käytöstapoja. He myös kertoivat kaikki viettävänsä lastensa kanssa vapaa-aikaa. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi uskallan väittää, että erilaisesta taloudellisesta tilanteesta ja koulutustaustasta huolimatta tutkimukseen osallistuneissa perheissä välitetään siitä mitä ruokaa perheissä syödään ja mitä lapset ravinnokseen saavat.