Konflikteja, yhteisymmärrystä ja monipuolisia merkityksiä : digitaalinen media nuoren ja vanhemman välisessä suhteessa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on digitaalinen media nuoren ja vanhemman välisessä suhteessa. Aikaisempi tutkimus on usein keskittynyt tarkastelemaan digitaalista mediaa joko sen negatiivisten tai positiivisten puolien näkökulmasta. Nuoria ja digitaalista mediaa koskevaa julkista keskusteluakin on leimannut sekä moraalipaniikki että näkemys taitavien diginatiivien sukupolvesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella monipuolisemmin digitaaliseen mediaan liittyviä merkityksiä, kokemuksia ja keskusteluja, jotka paikantuvat nuoren ja vanhemman väliseen suhteeseen.

Tutkimusaineistona käytettiin eläytymismenetelmän avulla kerättyjä tarinoita. Tarinoiden kirjoittajina olivat 15-vuotiaat nuoret. Tutkimuksellisena kiinnostuksenkohteena oli, millaisia kertomuksia nuoret pystyvät kuvittelemaan kännykkään sekä nuoren ja vanhemman väliseen suhteeseen liittyen, sekä millaisia erilaisia positioita tarinoissa konstruoidaan nuorelle ja vanhemmalle. Analyysissä hyödynnettiin diskurssianalyysiä erityisesti positioteorian osalta, sekä kertomusten ja kerronnallisuuden tutkimusta fiktiivisen aineiston analysointiin. Tutkimuksen metateoreettinen tausta painottuu ontologiseen sosiaaliseen konstruktionismiin.

Analyysin pohjalta nuorten tarinoista muodostettiin kaksi perustarinaa: konfliktitarina, joissa kännykkä aiheutti nuoren ja vanhemman välille konfliktin, sekä yhteisymmärrystarina, joissa kännykän ympärillä tapahtuva tilanne päättyy nuoren ja vanhemman yhteisymmärrykseen. Näiden kahden perustarinan kategorian sisälle aineistosta muodostettiin tyyppikertomuksia, joiden avulla tarkasteltiin spesifimmin konfliktiin tai yhteisymmärrykseen johtaneita tilanteita, sekä nuoren ja vanhemman positiointeja näihin tilanteisiin liittyen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että erityisesti vanhempien toiminnalla vaikutti olevan merkitystä siinä, päättyvätkö tilanteet konfliktiin vai yhteisymmärrykseen. Konfliktitarinoista oli konstruoitavissa autoritääristen vanhempien positio, jossa vanhemmat eivät kuunnelleet nuorta. Yhteisymmärrystarinoista puolestaan oli konstruoitavissa ymmärtäväisten vanhempien positio, jossa vanhemmat huomioivat nuoren näkökulman ja ymmärsivät, miksi digitaalinen media on nuorelle tärkeä. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että digitaalinen media on nuoren ja vanhemman välisessä suhteessa moniaineksinen ilmiöalue, joka ei asetu yksiselitteisesti joko positiiviseksi tai negatiiviseksi asiaksi. Tutkimuksesta käy ilmi, että digitaalinen media voi esimerkiksi yhdistää ja erottaa nuorta ja vanhempaa eri tavoin, tuoda nuorelle arvostusta perheessä, aiheuttaa ristiriitoja, sekä synnyttää rakentavia keskusteluja.