Naisjohtajien suhteellisen osuuden vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuteen

Abstract

Viimeisten vuosikymmenten aikana on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota hallituksen ja johtoryhmän jäsenten monimuotoisuuteen. Vaikka naisjohtajien lukumäärä on kasvanut, on naisten suhteellinen osuus useiden maiden hallituksissa ja johtoryhmissä edelleen matala. Suomessa naisjohtajien määrän kasvattaminen hallinnollisin keinoin on noussut keskusteluun viimeisten vuosien aikana. Suomessa ei ole käytössä kiintiölainsäädäntöä, mutta vuonna 2008 otettiin käyttöön listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa on oltava molempia sukupuolia. Monimuotoisuuden vaikutusta yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja kannattavuuteen on tutkittu paljon, mutta saadut tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia.

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia hallituksessa ja johtoryhmässä toimivien naisten suhteellisen osuuden vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin 84:ää Helsingin pörssissä noteerattua suomalaista pörssiyhtiötä. Tutkielman tarkasteluajanjakso oli kymmenen vuotta, vuodet 2006-2015. Kaksi tutkielman teoreettisessa osuudessa muodostettua hypoteesia testattiin tilastollisin menetelmin.

Kaikille yhtiöille yhtäaikaisesti toteutetun regressioanalyysin tulosten perusteella naisten suhteellisella osuudella hallituksessa ja johtoryhmässä ei ollut suoraa tilastollista vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Kun regressioanalyysi toteutettiin toimialoittain, teknologian sekä tavaroiden ja palveluiden toimialalla tulokset olivat samansuuntaiset. Sen sijaan teollisuuden toimialalla naisten suhteellisella osuudella johtoryhmässä oli positiivinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikilla toimialoilla yrityksen velkaantuneisuus osoittautui tärkeimmäksi yrityksen kannattavuutta selittäväksi muuttujaksi.

Koska tässä tutkielmassa ei syvennytä naisjohtajien ja yrityksen kannattavuuden välisen yhteyden syy-seuraus suhteisiin, ei tutkimustulosten perusteella voida tehdä suoria yleistettävissä olevia johtopäätöksiä naisjohtajien ja yrityksen kannattavuuden välisestä yhteydestä. Siksi jatkotutkimuksissa olisi hyvä ottaa huomioon mahdollisesti väliintulevat muuttujat kuten henkilön pätevyys, ikä, kokemus, koulutus, sitoutuneisuus ja luonteenpiirteet.