HCIR-konferenssin bibliometrinen vaikuttavuusarviointi
Kajoste, Jarno (2017)
Kajoste, Jarno
2017
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709262480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709262480
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on HCIR-konferenssin vaikuttavuusarviointi, jossa selvitetään HCIR-konferenssin saamaa näkyvyyttä erilaisissa julkaisuissa. Pääasiallinen huomio kiinnitetään toisilta konferensseilta ja tieteellisiltä aikakauslehdiltä tulleeseen huomioon, mutta myös muunlaisilta lähteiltä, kuten esimerkiksi opinnäytetöiltä tullut huomio on otettu mukaan.
HCIR (Human computer information retrieval) on tiedonhakututkimuksen tutkimussuuntaus, joka korostaa ihmisen omaa aktiivista panosta tiedonhakuprosessissa. Suuntaus yhdistää toisiinsa HCI- (human computer interaction) tutkimusta ja tiedonhakututkimusta. Tähän tutkimussuuntaukseen keskittyvä HCIR-konferenssi (Symposium on Human-Computer Interaction and Information Retrieval) järjestettiin vuosittain vuodesta 2007 vuoteen 2013. Konferenssiin osallistui sekä yliopistoissa että yrityksissä työskenteleviä tutkijoita.
Tämän tutkimuksen esikuvatutkimuksena toimi Thornleyn ja Johnsonin ym. (2011) tutkimus TRECVid-konferenssin vaikuttavuudesta. Esikuvatutkimus sisältää monipuolisia kysmyksenasetteluja, joita ei tässä tutkimuksessa pystytty toistamaan sellaisenaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään HCIR-konferenssin vaikuttavuutta tutkimalla sitä, kuinka paljon viittauksia konferenssi on onnistunut keräämään, ja minkälaisilta lähteiltä viittauksia on kerääntynyt. Lisäksi pyrittiin selvittämään sitä, minkälaista vaikutus on ollut sisällöltään, sekä sitä, kuinka konferenssissa käsitellyt aiheet ovat muuttuneet konferenssivuosien myötä.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa käytettiin HCIR-konferenssin yhteydessä julkaistuja konferenssiartikkeleja. Tutkimusmenetelminä käytettiin bibliometristä viittausanalyysia sekä sisällönanalyysin piiriin kuuluvaa sanojen esiintymisfrekvenssin laskemista.
Tulokseksi saatiin, että HCIR-konferenssi on ollut vaikuttavuudeltaan hyvin pieni, sillä se on tutkimusajankohtaan mennessä onnistunut keräämään vain 721 viittausta. Näistä viittauksista suurin osa, 388 viittausta, on tullut konferensseilta. Toiseksi eniten viittauksia konferenssi sai aikakauslehdiltä, joilta viittauksia kertyi 132. Kaksi eniten viittauksia kerännyttä konferenssiartikkelia, jotka yhdessä olivat saaneet noin viidesosan konferenssin keräämistä viittauksista, liittyivät hakufasetteihin. Näiden kahden artikkelin lisäksi aihe saattoi olla myös muissa konferenssiartikkeleissa, joten on mahdollista, että tämä aihepiiri kiinnosti viittaajia. Konferenssissa käsitellyissä aiheissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta konferenssivuosien aikana.
HCIR (Human computer information retrieval) on tiedonhakututkimuksen tutkimussuuntaus, joka korostaa ihmisen omaa aktiivista panosta tiedonhakuprosessissa. Suuntaus yhdistää toisiinsa HCI- (human computer interaction) tutkimusta ja tiedonhakututkimusta. Tähän tutkimussuuntaukseen keskittyvä HCIR-konferenssi (Symposium on Human-Computer Interaction and Information Retrieval) järjestettiin vuosittain vuodesta 2007 vuoteen 2013. Konferenssiin osallistui sekä yliopistoissa että yrityksissä työskenteleviä tutkijoita.
Tämän tutkimuksen esikuvatutkimuksena toimi Thornleyn ja Johnsonin ym. (2011) tutkimus TRECVid-konferenssin vaikuttavuudesta. Esikuvatutkimus sisältää monipuolisia kysmyksenasetteluja, joita ei tässä tutkimuksessa pystytty toistamaan sellaisenaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään HCIR-konferenssin vaikuttavuutta tutkimalla sitä, kuinka paljon viittauksia konferenssi on onnistunut keräämään, ja minkälaisilta lähteiltä viittauksia on kerääntynyt. Lisäksi pyrittiin selvittämään sitä, minkälaista vaikutus on ollut sisällöltään, sekä sitä, kuinka konferenssissa käsitellyt aiheet ovat muuttuneet konferenssivuosien myötä.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa käytettiin HCIR-konferenssin yhteydessä julkaistuja konferenssiartikkeleja. Tutkimusmenetelminä käytettiin bibliometristä viittausanalyysia sekä sisällönanalyysin piiriin kuuluvaa sanojen esiintymisfrekvenssin laskemista.
Tulokseksi saatiin, että HCIR-konferenssi on ollut vaikuttavuudeltaan hyvin pieni, sillä se on tutkimusajankohtaan mennessä onnistunut keräämään vain 721 viittausta. Näistä viittauksista suurin osa, 388 viittausta, on tullut konferensseilta. Toiseksi eniten viittauksia konferenssi sai aikakauslehdiltä, joilta viittauksia kertyi 132. Kaksi eniten viittauksia kerännyttä konferenssiartikkelia, jotka yhdessä olivat saaneet noin viidesosan konferenssin keräämistä viittauksista, liittyivät hakufasetteihin. Näiden kahden artikkelin lisäksi aihe saattoi olla myös muissa konferenssiartikkeleissa, joten on mahdollista, että tämä aihepiiri kiinnosti viittaajia. Konferenssissa käsitellyissä aiheissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta konferenssivuosien aikana.