Sakligt, klart och begripligt : en studie om kvalitet i översättningsprocessen i tvåspråkiga kommuner
Jaakkosela, Anna (2017)
Jaakkosela, Anna
2017
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709262479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709262479
Kuvaus
Suomenkielinen lyhennelmä Asiallista, selkeää ja ymmärrettävää : tutkielma käännösprosessin laadusta kaksikielisissä kunnissa
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen kaksikielisten kuntien käännösprosessia ja sen laatua. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, mitkä seikat parantavat kunnan käännösprosessin laatua ja mitkä seikat toisaalta taas heikentävät sitä. Tutkielma kartoittaa samanaikaisesti kuntien käännösprosessia ja kuntakääntäjien työtä.
Tutkielman aineisto koostuu kvalitatiivisista tutkimushaastatteluista, jotka tehtiin marraskuussa 2012. Haastattelin yhteensä kahdeksaa kuntakääntäjää, joiden työtehtäviin kuului kuntatekstien kääntäminen suomesta ruotsiin. Olen tehnyt aineistosta deduktiivisen sisällönanalyysin. Analyysia ohjasi Rosemary Mackenzien (2004a) malli käännösprosessin laatujärjestelmästä, jota vertaan kunnan käännösprosessiin ja sen laadunvarmistukseen.
Tutkimuksessa selvisi, että kuntien käännöstoiminta on ennen kaikkea institutionaalista kääntämistä. Kuntainstituutio luo käännöstoiminnalle raamit, jotka toisaalta antavat hyvät edellytykset onnistuneelle käännösprosessille. Toisaalta taas kääntämisen sitoutuneisuus kuntaan tarkoittaa, että aikatauluihin ja toimintatapoihin on vaikea tehdä muutoksia. Kunnissa myös kääntäjä ja käännösprosessi jäävät näkymättömiksi, mikä toisaalta vahvistaa illuusiota kaksikielisestä hallinnosta, mutta voi vaikuttaa käännöstyön arvostukseen.
Käännösprosessin laatuun vaikutti positiivisesti ennen kaikkea kääntäjän yhteistyö muiden käännösprosessin osapuolien, kuten toisten kääntäjien, lähdetekstin kirjoittajan ja muiden alojen asiantuntijoiden, kanssa. Yhteistyön myötä kääntäjät säästivät aikaa tiedonhaulta ja kielentarkastukselta, mikä tarkoitti, että kääntäjällä oli enemmän aikaa kääntää ja viimeistellä kohdetekstit. Myös kääntäjien ammattitaito paransi käännösprosessin laatua.
Käännösprosessin laatuun vaikutti negatiivisesti muun muassa kiire. Ajan puutteessa kääntäjät joutuivat silloin tällöin palauttamaan käännöksiä, joiden laatuun he eivät olleet tyytyväisiä. Kuntakääntäjät kokivat ajoittain myös, että kääntämistyötä ei arvostettu, mikä näkyi liian myöhään lähetettyinä lähdeteksteinä ja epärealistisina odotuksina. Käännösprosessin laatua heikensi myös lähdetekstien välttävä laatu, mikä tarkoitti, että kääntäjät joutuivat joissakin tapauksissa tarkistamaan ja korjaamaan lähdetekstejä. Tämä taas johti helposti siihen, että varsinaiselle kääntämiselle jäi entistä vähemmän aikaa.
Tutkielman aineisto koostuu kvalitatiivisista tutkimushaastatteluista, jotka tehtiin marraskuussa 2012. Haastattelin yhteensä kahdeksaa kuntakääntäjää, joiden työtehtäviin kuului kuntatekstien kääntäminen suomesta ruotsiin. Olen tehnyt aineistosta deduktiivisen sisällönanalyysin. Analyysia ohjasi Rosemary Mackenzien (2004a) malli käännösprosessin laatujärjestelmästä, jota vertaan kunnan käännösprosessiin ja sen laadunvarmistukseen.
Tutkimuksessa selvisi, että kuntien käännöstoiminta on ennen kaikkea institutionaalista kääntämistä. Kuntainstituutio luo käännöstoiminnalle raamit, jotka toisaalta antavat hyvät edellytykset onnistuneelle käännösprosessille. Toisaalta taas kääntämisen sitoutuneisuus kuntaan tarkoittaa, että aikatauluihin ja toimintatapoihin on vaikea tehdä muutoksia. Kunnissa myös kääntäjä ja käännösprosessi jäävät näkymättömiksi, mikä toisaalta vahvistaa illuusiota kaksikielisestä hallinnosta, mutta voi vaikuttaa käännöstyön arvostukseen.
Käännösprosessin laatuun vaikutti positiivisesti ennen kaikkea kääntäjän yhteistyö muiden käännösprosessin osapuolien, kuten toisten kääntäjien, lähdetekstin kirjoittajan ja muiden alojen asiantuntijoiden, kanssa. Yhteistyön myötä kääntäjät säästivät aikaa tiedonhaulta ja kielentarkastukselta, mikä tarkoitti, että kääntäjällä oli enemmän aikaa kääntää ja viimeistellä kohdetekstit. Myös kääntäjien ammattitaito paransi käännösprosessin laatua.
Käännösprosessin laatuun vaikutti negatiivisesti muun muassa kiire. Ajan puutteessa kääntäjät joutuivat silloin tällöin palauttamaan käännöksiä, joiden laatuun he eivät olleet tyytyväisiä. Kuntakääntäjät kokivat ajoittain myös, että kääntämistyötä ei arvostettu, mikä näkyi liian myöhään lähetettyinä lähdeteksteinä ja epärealistisina odotuksina. Käännösprosessin laatua heikensi myös lähdetekstien välttävä laatu, mikä tarkoitti, että kääntäjät joutuivat joissakin tapauksissa tarkistamaan ja korjaamaan lähdetekstejä. Tämä taas johti helposti siihen, että varsinaiselle kääntämiselle jäi entistä vähemmän aikaa.