EKG-muuttujien yhteys verenpaineeseen
Korteniemi, Topi (2017)
2017
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709222469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709222469
Tiivistelmä
TAUSTA: Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävimpiä ennenaikaisia kuolemia aiheuttavia sairauksia. Hypertensio on yksi niiden tärkeimmistä riskitekijöistä. Elektrokardiogrammi (EKG) on erinomainen tutkimusmenetelmä, mutta sen käyttö rajoittuu pääasiassa sydäninfarktien ja muiden sydänmuutosten diagnostiikkaan.
TAVOITTEET: EKG:n yhteyksistä hemodynamiikkaan on tehty vähän tutkimusta. Tämä tutkimus selvitti EKG:sta saatavien muuttujien yhteyttä verenpaineeseen.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Aineistona oli hemodynamiikan mittauksiin osallistuneet henkilöt (N=563), joilla ei ollut verenkiertoelimistöön vaikuttavaa lääkitystä tai pitkäaikaissairauksia. Yhteyksiä selvitettiin monimuuttujamallien avulla sekä EKG-muuttujien tertiilejä vertaamalla.
TULOKSET: R-amplitudilla I-kytkennässä havaittiin yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineiseen miehillä ja naisilla, mutta ei vakioinnin jälkeen. Seuraavat muutokset säilyivät myös vakioinnin jälkeen: R-amplitudilla V5:ssä havaittiin yhteys miesten systoliseen ja naisten systoliseen sekä diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05). Naisilla havaittiin PR-ajan yhteys systoliseen verenpaineeseen, ja leposykkeen yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05). Miehillä havaittiin T-aallon amplitudilla V6:ssa yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05).
JOHTOPÄÄTÖKSET: Useilla EKG-muuttujilla on yhteys verenpaineeseen, joka säilyy myös vakioinnin jälkeen. EKG-muuttujien avulla voidaan siis saada lisäinformaatiota potilaalla vallinneesta verenpainetasosta. Toisaalta aihe vaatii lisätutkimuksia ennen soveltamista diagnostiikkaan ja kliiniseen työhön.
TAVOITTEET: EKG:n yhteyksistä hemodynamiikkaan on tehty vähän tutkimusta. Tämä tutkimus selvitti EKG:sta saatavien muuttujien yhteyttä verenpaineeseen.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Aineistona oli hemodynamiikan mittauksiin osallistuneet henkilöt (N=563), joilla ei ollut verenkiertoelimistöön vaikuttavaa lääkitystä tai pitkäaikaissairauksia. Yhteyksiä selvitettiin monimuuttujamallien avulla sekä EKG-muuttujien tertiilejä vertaamalla.
TULOKSET: R-amplitudilla I-kytkennässä havaittiin yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineiseen miehillä ja naisilla, mutta ei vakioinnin jälkeen. Seuraavat muutokset säilyivät myös vakioinnin jälkeen: R-amplitudilla V5:ssä havaittiin yhteys miesten systoliseen ja naisten systoliseen sekä diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05). Naisilla havaittiin PR-ajan yhteys systoliseen verenpaineeseen, ja leposykkeen yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05). Miehillä havaittiin T-aallon amplitudilla V6:ssa yhteys systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (P < 0,05).
JOHTOPÄÄTÖKSET: Useilla EKG-muuttujilla on yhteys verenpaineeseen, joka säilyy myös vakioinnin jälkeen. EKG-muuttujien avulla voidaan siis saada lisäinformaatiota potilaalla vallinneesta verenpainetasosta. Toisaalta aihe vaatii lisätutkimuksia ennen soveltamista diagnostiikkaan ja kliiniseen työhön.