Tytöt ja pojat yhdessä vai erikseen? 6. luokkalaisten käsityksiä ryhmäjaoista liikuntatunneilla Etelä-Pohjanmaalla
Lehtimäki, Laura; Lehtimäki, Lotta (2017)
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212460
Tiivistelmä
Tyttöjen ja poikien erottelu biologisen sukupuolen perusteella eri ryhmiin liikuntatunneilla on ristiriidassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 arvoperustan kanssa. Sukupuolen perusteella jaetuissa opetusryhmissä oppilaat omaksuvat tiettyjä sukupuolirooleja ja -odotuksia. Tästä huolimatta oppilaat erotellaan liikuntatunneilla sukupuolen perusteella eri ryhmiin, sillä näin oppitunnit ovat turvallisempia ja tunneilla on oppilaille mielekkäämpiä lajeja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisissa opetusryhmissä 6. luokkalaiset oppilaat opiskelisivat liikuntatunneilla mieluiten. Lisäksi tutkittiin tekijöitä, joita oppilaat liittävät liikunnan ryhmäjakoihin, sekä eroavatko nämä tekijät oppilaiden sukupuolen, liikunnallisuuden tai nykyisen opetusryhmän perusteella.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena internetissä täytettävällä e-lomakkeella, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin 11 koulusta Etelä-Pohjanmaalla. Lopullisen otoksen muodosti 193 kuudesluokkalaista. Vastaajajoukossa oli kattavasti tyttöjä ja poikia. Vastaajat jakautuivat tasaisesti sekaryhmissä, eli tyttöjen ja poikien yhteisissä ryhmissä, ja erillisryhmissä, eli erillisissä ryhmissä tytöille ja pojille, opiskeleviin. Aineiston analyysi toteutettiin käyttämällä frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, Mann Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä, joissa hyödynnettiin asenneväittämistä muodostettuja summamuuttujia.
Tutkimuksen mukaan oppilaat suosivat edelleen tyttöjen ja poikien erillisiä ryhmiä. Suurin osa oppilaista haluaisi opiskella liikuntatunneilla joko kokonaan erillisryhmissä tai yleensä erillisryhmissä, mutta joissain lajeissa tytöt ja pojat yhteisessä ryhmässä. Vain alle viidesosa vastaajista toivoi kokonaan sekaryhmiä. Erityisesti vähän liikkuvat tai tyydyttävän arvosanan saaneet pojat toivoivat erillisryhmiä. Liikunnallisesti aktiiviset tytöt taas toivoivat yleensä erillisryhmiä, mutta joissain lajeissa sekaryhmiä. Erillisryhmien perusteena nähtiin edelleen tyttöjen ja poikien erilaiset lajimieltymykset. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että positiivisesti koululiikuntaan suhtautuvat ja liikunnallisesti aktiiviset oppilaat kokevat liikuntatunneilla olevan ryhmästä huolimatta heitä kiinnostavia lajeja ja positiivinen ilmapiiri.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisissa opetusryhmissä 6. luokkalaiset oppilaat opiskelisivat liikuntatunneilla mieluiten. Lisäksi tutkittiin tekijöitä, joita oppilaat liittävät liikunnan ryhmäjakoihin, sekä eroavatko nämä tekijät oppilaiden sukupuolen, liikunnallisuuden tai nykyisen opetusryhmän perusteella.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena internetissä täytettävällä e-lomakkeella, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineisto kerättiin 11 koulusta Etelä-Pohjanmaalla. Lopullisen otoksen muodosti 193 kuudesluokkalaista. Vastaajajoukossa oli kattavasti tyttöjä ja poikia. Vastaajat jakautuivat tasaisesti sekaryhmissä, eli tyttöjen ja poikien yhteisissä ryhmissä, ja erillisryhmissä, eli erillisissä ryhmissä tytöille ja pojille, opiskeleviin. Aineiston analyysi toteutettiin käyttämällä frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia, Mann Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä, joissa hyödynnettiin asenneväittämistä muodostettuja summamuuttujia.
Tutkimuksen mukaan oppilaat suosivat edelleen tyttöjen ja poikien erillisiä ryhmiä. Suurin osa oppilaista haluaisi opiskella liikuntatunneilla joko kokonaan erillisryhmissä tai yleensä erillisryhmissä, mutta joissain lajeissa tytöt ja pojat yhteisessä ryhmässä. Vain alle viidesosa vastaajista toivoi kokonaan sekaryhmiä. Erityisesti vähän liikkuvat tai tyydyttävän arvosanan saaneet pojat toivoivat erillisryhmiä. Liikunnallisesti aktiiviset tytöt taas toivoivat yleensä erillisryhmiä, mutta joissain lajeissa sekaryhmiä. Erillisryhmien perusteena nähtiin edelleen tyttöjen ja poikien erilaiset lajimieltymykset. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että positiivisesti koululiikuntaan suhtautuvat ja liikunnallisesti aktiiviset oppilaat kokevat liikuntatunneilla olevan ryhmästä huolimatta heitä kiinnostavia lajeja ja positiivinen ilmapiiri.