Rokotusohjelmien taloudellinen arviointi – esimerkkinä HPV-rokotus
Valkama, Marika (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212456
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212456
Tiivistelmä
Taloudellisten resurssien niukkuus pakottaa terveydenhuoltoa tehokkaampaan toimintaan. Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan päässeet uudet rokotteet ovat yhteiskunnan kannalta kustannustehokkain tapa ehkäistä kyseistä tartuntatautia. Papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse tarttuva taudinaiheuttaja, jonka on todettu olevan useiden genitaalialueiden ja pään alueen syöpäkasvaimien taustalla. Kohdunkaulan syövän ehkäisy on merkittävin syy HPV-rokotusten aloittamiseen useimmissa maissa.
HPV-rokotusohjelmien taloudellista arviointia on tehty useassa Euroopan maassa räätälöidysti, ja kustannusvaikuttavuutta on pyritty selvittämään erilaisilla tutkimusasetelmilla. Vaikka tutkimusten tuloksia ei voida suoraan vertailla keskenään maasta toiseen, niiden kriittinen analysointi on mahdollista ja päätöksentekijöiden kannalta jopa toivottavaa.
Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä Euroopassa tehtyä HPV-rokotusohjelman taloudellista arviointitutkimusta. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta tutkimustuloksissa. Pienimuotoisessa kriittisessä analyysissa käydään tarkastuslistan avulla läpi neljässä maassa tehtyjä HPV-rokotusohjelman kustannusvaikuttavuustutkimuksia.
Analyysissa selviää, että diskonttokorko ja valitut kustannustekijät ovat useimmin tutkimustulosten epävarmuuden lähteinä. Erityisesti valittu diskonttokorko sekä terveyshyötyjen että kustannusten diskonttaaminen on tulosten kannalta merkittävässä roolissa. Analyysissa nähdään, että tuottavuuskustannukset jätetään hyvin herkästi huomiotta tutkimusten kustannustekijöitä arvioitaessa. Myös matemaattisten mallien rakentamisessa tai kalibroinnissa tapahtuvat virheoletukset voivat johtaa tuloksia harhaan.
HPV-rokotusohjelmien taloudellisten arviointitutkimusten yhtenä tarkoituksena on tarjota objektiivisia välineitä päätöksentekoa ajatellen. Tuloksiin vaikuttavat epävarmuustekijät on kuitenkin tiedostettava, jotta tutkimustulosten antia voidaan hyväksikäyttää mahdollisimman tehokkaasti. Kriittinen tutkimuksenlukutaito onkin tärkeää, vaikka kustannusvaikuttavuus ei olisikaan ainoa päätöksentekokriteeri niukkoja resursseja jaettaessa.
HPV-rokotusohjelmien taloudellista arviointia on tehty useassa Euroopan maassa räätälöidysti, ja kustannusvaikuttavuutta on pyritty selvittämään erilaisilla tutkimusasetelmilla. Vaikka tutkimusten tuloksia ei voida suoraan vertailla keskenään maasta toiseen, niiden kriittinen analysointi on mahdollista ja päätöksentekijöiden kannalta jopa toivottavaa.
Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä Euroopassa tehtyä HPV-rokotusohjelman taloudellista arviointitutkimusta. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on kuvata tekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta tutkimustuloksissa. Pienimuotoisessa kriittisessä analyysissa käydään tarkastuslistan avulla läpi neljässä maassa tehtyjä HPV-rokotusohjelman kustannusvaikuttavuustutkimuksia.
Analyysissa selviää, että diskonttokorko ja valitut kustannustekijät ovat useimmin tutkimustulosten epävarmuuden lähteinä. Erityisesti valittu diskonttokorko sekä terveyshyötyjen että kustannusten diskonttaaminen on tulosten kannalta merkittävässä roolissa. Analyysissa nähdään, että tuottavuuskustannukset jätetään hyvin herkästi huomiotta tutkimusten kustannustekijöitä arvioitaessa. Myös matemaattisten mallien rakentamisessa tai kalibroinnissa tapahtuvat virheoletukset voivat johtaa tuloksia harhaan.
HPV-rokotusohjelmien taloudellisten arviointitutkimusten yhtenä tarkoituksena on tarjota objektiivisia välineitä päätöksentekoa ajatellen. Tuloksiin vaikuttavat epävarmuustekijät on kuitenkin tiedostettava, jotta tutkimustulosten antia voidaan hyväksikäyttää mahdollisimman tehokkaasti. Kriittinen tutkimuksenlukutaito onkin tärkeää, vaikka kustannusvaikuttavuus ei olisikaan ainoa päätöksentekokriteeri niukkoja resursseja jaettaessa.