Sosiaalinen pääoma ja uppoutuneisuus : sosiaalisen rakenteen huomioiminen taloustieteellisessä tutkimuksessa
Tasala, Heikki (2017)
2017
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709212454
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee sosiaalista pääomaa taloustieteellisissä tutkimuksissa ja Mark Granovetterin esittämää kritiikkiä taloustiedettä kohtaan. Sosiaalista pääomaa voidaan tarkastella yksilötasolla tai ryhmätasolla. Käsitteellä tarkoitetaan sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksia, kuten verkostoja, vastavuoroisuuden normeja ja luottamusta. Granovetter on tarkastellut kriittisesti taloustieteen tapaa käsitellä sosiaalisen rakenteen vaikutusta taloudelliseen toimintaan. Taloustieteellä on taipumus tulkita yksilöiden käyttäytymisen olevan joko alisosiaalistunutta tai ylisosiaalistunutta. Granovetter korostaa sosiaalisten suhteiden merkitystä ja kutsuu lähestymistapaansa uppoutuneisuudeksi.
Tutkielmassa esitellään yleisellä tasolla taloustieteen tapaa soveltaa sosiaalista pääomaa. Tarkemmin tutkielma käsittelee kolmea esimerkkitutkimusta, joista ensimmäinen käsittelee sosiaalisen pääoman vaikutusta talouskasvuun. Toinen käsittelee omistusasumista ja yksilötason investointeja sosiaaliseen pääomaan. Kolmas on kenttätutkimus sosiaalisen pääoman mittaamisesta kokeellisten pelien avulla ja käyttäytymisen ennustamisesta pelien tuloksen avulla.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, otetaanko taloustieteessä huomioon Granovetterin esittämä kritiikki. Onko esimerkkitutkimusten näkemys yksilöstä ali- tai ylisosiaalistunut ja huomioidaanko uppoutuneisuus? Miten sosiaalista pääomaa koskevaa tutkimusta voitaisiin kehittää?
Tutkielma osoitti, että ali- ja ylisosiaalistunut käsitys yksilön käyttäytymisestä vaivaa taloustieteellistä tutkimusta. Esimerkkitutkimusten lähestymistavat ja näkökulmat yksilön sosiaalistuneisuuteen vaihtelivat ja uppoutuneisuuden huomioimisessa esiintyi myös vaihtelua. Taloustieteen käsitystä yksilöstä voidaan arvostella sosiologisesti naiiviksi. Osittain kyse on taloustieteelle ominaisesta tavasta pelkistää malleja, jotta haluttu ilmiö ja sen vaikutukset saadaan esille. Taloustieteelliset tutkimukset ottaisivat paremmin huomioon Granovetterin kritiikin, jos teorioita testattaisiin laajojen empiiristen aineistojen lisäksi pienemmässä mittakaavassa. Tulosten yleistettävyys saattaa tällöin kärsiä, mutta suppeammassa mittakaavassa voidaan analysoida tarkempia yksityiskohtia.
Tutkielmassa esitellään yleisellä tasolla taloustieteen tapaa soveltaa sosiaalista pääomaa. Tarkemmin tutkielma käsittelee kolmea esimerkkitutkimusta, joista ensimmäinen käsittelee sosiaalisen pääoman vaikutusta talouskasvuun. Toinen käsittelee omistusasumista ja yksilötason investointeja sosiaaliseen pääomaan. Kolmas on kenttätutkimus sosiaalisen pääoman mittaamisesta kokeellisten pelien avulla ja käyttäytymisen ennustamisesta pelien tuloksen avulla.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, otetaanko taloustieteessä huomioon Granovetterin esittämä kritiikki. Onko esimerkkitutkimusten näkemys yksilöstä ali- tai ylisosiaalistunut ja huomioidaanko uppoutuneisuus? Miten sosiaalista pääomaa koskevaa tutkimusta voitaisiin kehittää?
Tutkielma osoitti, että ali- ja ylisosiaalistunut käsitys yksilön käyttäytymisestä vaivaa taloustieteellistä tutkimusta. Esimerkkitutkimusten lähestymistavat ja näkökulmat yksilön sosiaalistuneisuuteen vaihtelivat ja uppoutuneisuuden huomioimisessa esiintyi myös vaihtelua. Taloustieteen käsitystä yksilöstä voidaan arvostella sosiologisesti naiiviksi. Osittain kyse on taloustieteelle ominaisesta tavasta pelkistää malleja, jotta haluttu ilmiö ja sen vaikutukset saadaan esille. Taloustieteelliset tutkimukset ottaisivat paremmin huomioon Granovetterin kritiikin, jos teorioita testattaisiin laajojen empiiristen aineistojen lisäksi pienemmässä mittakaavassa. Tulosten yleistettävyys saattaa tällöin kärsiä, mutta suppeammassa mittakaavassa voidaan analysoida tarkempia yksityiskohtia.