Poliisin talousrikostorjunnan strateginen johtaminen
Ranki, Mika (2017)
2017
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Administration
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-09-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709152438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201709152438
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan poliisin talousrikostorjunnan strategista johtamista, käytössä olevien tulosmittareiden soveltuvuutta sekä operatiivisen toiminnan prosessien vaikutusta strategiseen johtamiseen. Tutkimuksessa kuvataan lyhyesti poliisin strategiset tavoitteet. Samalla selvitellään, millä lailla nämä tavoitteet jalkautuvat poliisin talousrikostutkintaan. Strategiseen johtamiseen liittyy keskeisesti suunnittelu, toimeenpano, seuranta ja arviointi millä perusteella on tarkoituksenmukaista arvioida strategisen johtamisen ohella myös prosessia ja sen toimivuutta.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen. Pääasiassa tutkielmaa voidaan pitää selittävänä tutkimuksena sekä arviointitutkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty seitsemällä teemahaastattelulla. Haastateltavat ovat saaneet etukäteen tutustuttavaksi viisi teemaa, joiden ympärille haastattelut on tehty. Haastattelut on äänitetty ja litteroitu. Haastatteluissa esiin tulleita operatiiviseen talousrikostorjuntaan liittyviä taktisia ja teknisiä menetelmiä ei ole käsitelty tässä tutkielmassa, millä perusteella tutkielma on julkinen. Tutkielmassa käsitellään myös talousrikostorjunnan resursseja. Talousrikostorjuntaan liittyvät henkilötyövuodet ilmenevät muun muassa valtion talousarvioesityksistä, joissa käsitellään erikseen poliisin toimintamenoja.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään talousrikollisuutta käsitteenä sekä siihen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan lyhyesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategisia tavoitteita vuosille 2016-2020. Teoriaosuuden lopussa käsitellään strategiseen johtamiseen ja prosessijohtamiseen liittyviä tutkimuksia.
Tutkielman yksi keskeinen johtopäätös on, ettei strategista suunnittelua ja johtamista toteuteta tai koeta mielekkääksi kovinkaan monessa talousrikosyksikössä. Johtamisjänne on liian pitkä talousrikostorjunnan johtoryhmän ja operatiivisen toiminnan välillä. Operatiivinen ja strateginen johtaminen eivät linkity toisiinsa riittävän tehokkaasti. Strategiseen johtamiseen on haasteellista löytää käyttökelpoisia mittareita. Poliisin talousrikostorjunnan operatiivisessa toiminnassa on käytössä määrällisiä mittareita, joiden avulla pyritään seuraamaan toiminnan tuloksellisuutta.Kaikki käytössä olevat mittarit eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska niitä sovelletaan eri talousrikosyksiköissä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla. Talousrikosyksiköissä kehitetään työprosesseja, jotta asetetuista määrällisistä tulostavoitteista selvitään.
Tutkielman tutkimusote on kvalitatiivinen. Pääasiassa tutkielmaa voidaan pitää selittävänä tutkimuksena sekä arviointitutkimuksena. Empiirinen aineisto on kerätty seitsemällä teemahaastattelulla. Haastateltavat ovat saaneet etukäteen tutustuttavaksi viisi teemaa, joiden ympärille haastattelut on tehty. Haastattelut on äänitetty ja litteroitu. Haastatteluissa esiin tulleita operatiiviseen talousrikostorjuntaan liittyviä taktisia ja teknisiä menetelmiä ei ole käsitelty tässä tutkielmassa, millä perusteella tutkielma on julkinen. Tutkielmassa käsitellään myös talousrikostorjunnan resursseja. Talousrikostorjuntaan liittyvät henkilötyövuodet ilmenevät muun muassa valtion talousarvioesityksistä, joissa käsitellään erikseen poliisin toimintamenoja.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään talousrikollisuutta käsitteenä sekä siihen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan lyhyesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategisia tavoitteita vuosille 2016-2020. Teoriaosuuden lopussa käsitellään strategiseen johtamiseen ja prosessijohtamiseen liittyviä tutkimuksia.
Tutkielman yksi keskeinen johtopäätös on, ettei strategista suunnittelua ja johtamista toteuteta tai koeta mielekkääksi kovinkaan monessa talousrikosyksikössä. Johtamisjänne on liian pitkä talousrikostorjunnan johtoryhmän ja operatiivisen toiminnan välillä. Operatiivinen ja strateginen johtaminen eivät linkity toisiinsa riittävän tehokkaasti. Strategiseen johtamiseen on haasteellista löytää käyttökelpoisia mittareita. Poliisin talousrikostorjunnan operatiivisessa toiminnassa on käytössä määrällisiä mittareita, joiden avulla pyritään seuraamaan toiminnan tuloksellisuutta.Kaikki käytössä olevat mittarit eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska niitä sovelletaan eri talousrikosyksiköissä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla. Talousrikosyksiköissä kehitetään työprosesseja, jotta asetetuista määrällisistä tulostavoitteista selvitään.